Cyber Resilience Act 2023/2841 FI

1)	’unionin toimijoilla’ Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella, Euroopan unionin toiminnasta tehdyllä sopimuksella tai Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksella taikka niiden nojalla perustettuja unionin toimielimiä, elimiä, toimistoja ja virastoja;

2)	’verkko- ja tietojärjestelmällä’ direktiivin (EU) 2022/2555 6 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä verkko- ja tietojärjestelmää;

3)	’verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuudella’ direktiivin (EU) 2022/2555 6 artiklan 2 alakohdassa määriteltyä verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuutta;

4)	’kyberturvallisuudella’ asetuksen (EU) 2019/881 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä kyberturvallisuutta;

’ylimmällä johdolla’ unionin toimijan toiminnasta vastaavaa kaikkein ylimpään johtotasoon kuuluvaa johtajaa, hallintoelintä tai koordinointi- ja valvontaelintä, jolla on valtuudet tehdä tai valtuuttaa tekemään päätöksiä kyseisen unionin toimijan korkean tason hallintojärjestelyjen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden hallintotasojen muodollisten vastuiden soveltamista vaatimusten noudattamisen ja kyberturvallisuusriskien hallinnan osalta niiden omilla vastuualueilla;

6)	’läheltä piti -tilanteella’ direktiivin (EU) 2022/2555 6 artiklan 5 alakohdassa määriteltyä läheltä piti -tilannetta;

7)	’poikkeamalla’ direktiivin (EU) 2022/2555 6 artiklan 6 alakohdassa määriteltyä poikkeamaa;

8)	’laajavaikutteisella poikkeamalla’ mitä tahansa poikkeamaa, joka aiheuttaa niin laajan häiriön, ettei unionin toimijalla ja CERT-EU:lla ole valmiuksia hallita sitä, tai jolla on merkittävä vaikutus vähintään kahteen unionin toimijaan;

9)	’laajamittaisella kyberturvallisuuspoikkeamalla’ direktiivin (EU) 2022/2555 6 artiklan 7 alakohdassa määriteltyä laajamittaista kyberturvallisuuspoikkeamaa;

10)	’poikkeaman käsittelyllä’ direktiivin (EU) 2022/2555 6 artiklan 8 alakohdassa määriteltyä poikkeaman käsittelyä;

11)	’kyberuhkalla’ asetuksen (EU) 2019/881 2 artiklan 8 alakohdassa määriteltyä kyberuhkaa;

12)	’merkittävällä kyberuhkalla’ direktiivin (EU) 2022/2555 6 artiklan 11 alakohdassa määriteltyä merkittävää kyberuhkaa;

13)	’haavoittuvuudella’ direktiivin (EU) 2022/2555 6 artiklan 15 alakohdassa määriteltyä haavoittuvuutta;

14)	’kyberturvallisuusriskillä’ direktiivin (EU) 2022/2555 6 artiklan 9 alakohdassa määriteltyä riskiä;

15)	’pilvipalvelulla’ direktiivin (EU) 2022/2555 6 artiklan 30 alakohdassa määriteltyä pilvipalvelua.

6 artikla

Kyberturvallisuusriskien hallinta- ja valvontakehys

1. Kukin unionin toimija laatii 8 päivään huhtikuuta 2025 mennessä sisäisen kyberturvallisuusriskien hallinta- ja valvontakehyksen, jäljempänä ’kehys’, suoritettuaan kyberturvallisuuden alustavan arvioinnin, kuten auditoinnin. Kehyksen laatimista valvotaan unionin toimijan ylimmässä johdossa ja sen vastuulla.

2. Kehyksen on katettava asianomaisen unionin toimijan koko turvallisuusluokittelematon TVT-ympäristö, mukaan lukien sen tiloissa oleva TVT-ympäristö ja operatiivinen teknologiaverkko, pilvipalveluympäristöissä olevat tai kolmansien osapuolten ylläpitämät ulkoistetut resurssit ja palvelut, mobiililaitteet, yritysverkot, internetiin liittämättömät liiketoimintaverkot ja kaikki kyseisiin ympäristöihin liitetyt laitteet, jäljempänä ’TVT-ympäristö’. Kehyksen on perustuttava kaikki vaaratekijät huomioivaan toimintamalliin.

3. Kehyksellä on varmistettava kyberturvallisuuden korkea taso. Kehyksessä on vahvistettava verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuutta koskevat sisäiset kyberturvallisuusperiaatteet, joihin sisältyy tavoitteita ja painopisteitä, sekä unionin toimijan tämän asetuksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamisesta vastaavan henkilöstön tehtävät ja vastuualueet. Kehykseen on sisällyttävä myös mekanismeja täytäntöönpanon tehokkuuden mittaamiseksi.

4. Kehystä on tarkasteltava uudelleen säännöllisesti muuttuvien kyberturvallisuusriskien valossa ja vähintään neljän vuoden välein. Unionin toimijan kehystä voidaan päivittää tarvittaessa ja 10 artiklan nojalla perustetun toimielinten välisen kyberturvallisuuslautakunnan pyynnöstä todettujen poikkeamien tai tämän asetuksen täytäntöönpanossa havaittujen mahdollisten puutteiden johdosta annetun CERT EU:n ohjeistuksen perusteella

5. Kunkin unionin toimijan ylin johto on vastuussa tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja valvoo, että sen organisaatiossa noudatetaan kehykseen liittyviä velvoitteita.

6. Kunkin unionin toimijan ylin johto voi tarvittaessa siirtää kyseisen unionin toimijan henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille johtaville virkamiehille tai muille vastaavantasoisille virkamiehille tämän asetuksen mukaisia erityisiä velvoitteita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen vastuuta tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Ylimmän johdon voidaan erityisen velvoitteen mahdollisesta siirtämisestä riippumatta katsoa olevan vastuussa siitä, että asianomainen unionin toimija rikkoo tätä asetusta.

7. Kullakin unionin toimijalla on oltava käytössä tehokkaat mekanismit sen varmistamiseksi, että riittävä prosenttiosuus TVT-menoista käytetään kyberturvallisuuteen. Kehys on otettava asianmukaisesti huomioon kyseistä prosenttiosuutta vahvistettaessa.

8. Kukin unionin toimija nimittää paikallisen kyberturvallisuusvastaavan tai vastaavan vastuuhenkilön, joka toimii sen keskitettynä yhteyspisteenä kyberturvallisuuden kaikissa näkökohdissa. Paikallinen kyberturvallisuusvastaava helpottaa tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja raportoi säännöllisesti suoraan ylimmälle johdolle täytäntöönpanon tilanteesta. Unionin toimija voi siirtää tiettyjä tämän asetuksen täytäntöönpanoon liittyviä paikallisen kyberturvallisuusvastaavan tehtäviä CERT-EU:lle kyseisen unionin toimijan ja CERT-EU:n välisen palvelutasosopimuksen perusteella tai kyseiset tehtävät voidaan jakaa usean unionin toimijan kesken, sanotun kuitenkaan rajoittamatta paikallisen kyberturvallisuusvastaavan toimimista kunkin unionin toimijan keskitettynä yhteyspisteenä. Jos kyseisiä tehtäviä siirretään CERT-EU:lle, 10 artiklan nojalla perustettu toimielinten välinen kyberturvallisuuslautakunta päättää, onko kyseisen palvelun tarjoaminen osa CERT-EU:n perustason palveluja, ottaen huomioon asianomaisen unionin toimijan henkilöstö- ja rahoitusresurssit. Kukin unionin toimija ilmoittaa nimitetyt paikalliset kyberturvallisuusvastaavat ja heitä koskevat myöhemmin tehtävät muutokset CERT-EU:lle ilman aiheetonta viivytystä.

CERT-EU laatii luettelon nimitetyistä paikallisista kyberturvallisuusvastaavista ja pitää sen ajan tasalla.

9. Kunkin unionin toimijan henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut johtavat virkamiehet tai muut vastaavantasoiset virkamiehet sekä kaikki asianomaiset henkilöstön jäsenet, joiden tehtävänä on tässä asetuksessa säädettyjen kyberturvallisuusriskien hallintaa koskevien toimenpiteiden ja velvoitteiden täyttäminen, osallistuvat säännöllisesti erityiskoulutukseen riittävien tietojen ja taitojen hankkimiseksi, jotta he voivat ymmärtää ja arvioida kyberturvallisuusriskejä ja kyberturvallisuusriskien hallintakäytäntöjä sekä niiden vaikutusta unionin toimijan toimintoihin.

7 artikla

Kyberturvallisuuden kehitystason arvioinnit

1. Kukin unionin toimija suorittaa viimeistään 8 päivänä heinäkuuta 2025 ja sen jälkeen vähintään kahden vuoden välein kyberturvallisuuden kehitystason arvioinnin ja sisällyttää siihen kaikki TVT-ympäristönsä osatekijät.

2. Kyberturvallisuuden kehitystason arvioinnit on tarvittaessa suoritettava erikoistuneen kolmannen osapuolen avustamana.

3. Unionin toimijat, joilla on samankaltaisia rakenteita, voivat tehdä yhteistyötä kutakin toimijaa koskevien kyberturvallisuuden kehitystason arviointien suorittamiseksi.

4. Jäljempänä olevan 10 artiklan nojalla perustetun toimielinten välisen kyberturvallisuuslautakunnan pyynnöstä ja asianomaisen unionin toimijan nimenomaisella suostumuksella kyberturvallisuuden kehitystason arvioinnin tuloksista voidaan keskustella kyseisessä kyberturvallisuuslautakunnassa tai paikallisten kyberturvallisuusvastaavien epävirallisessa ryhmässä, jotta voidaan ottaa oppia saaduista kokemuksista ja jakaa parhaita käytäntöjä.

9 artikla

Kyberturvallisuussuunnitelmat

1. Edellä olevan 7 artiklan nojalla tehdyn kyberturvallisuuden kehitystason arvioinnin päättymisen jälkeen ja ottaen huomioon kehyksessä eritellyt resurssit ja kyberturvallisuusriskit sekä 8 artiklan nojalla toteutetut kyberturvallisuusriskien hallintatoimenpiteet kunkin unionin toimijan ylin johto hyväksyy kyberturvallisuussuunnitelman ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa viimeistään 8 päivänä tammikuuta 2026. Kyberturvallisuussuunnitelman tavoitteena on nostaa unionin toimijan yleistä kyberturvallisuuden tasoa ja edistää siten kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason parantamista unionin toimijoiden toiminnassa. Kyberturvallisuussuunnitelman on sisällettävä vähintään 8 artiklan nojalla toteutetut kyberturvallisuusriskien hallintatoimenpiteet. Kyberturvallisuussuunnitelmaa on tarkistettava kahden vuoden välein tai tarvittaessa useammin 7 artiklan nojalla tehtyjen kyberturvallisuuden kehitystason arviointien tai kehyksen merkittävän uudelleentarkastelun perusteella.

2. Kyberturvallisuussuunnitelman on sisällettävä laajavaikutteisia poikkeamia koskeva unionin toimijan kyberkriisinhallintasuunnitelma.

3. Unionin toimija toimittaa valmiin kyberturvallisuussuunnitelman 10 artiklan nojalla perustetulle toimielinten väliselle kyberturvallisuuslautakunnalle.

III LUKU

TOIMIELINTEN VÄLINEN KYBERTURVALLISUUSLAUTAKUNTA

10 artikla

Toimielinten välinen kyberturvallisuuslautakunta

1. Perustetaan toimielinten välinen kyberturvallisuuslautakunta, jäljempänä ’IICB’.

2. IICB:n tehtävänä on

a)	seurata ja tukea tämän asetuksen täytäntöönpanoa unionin toimijoissa;

b)	valvoa yleisten painopisteiden ja tavoitteiden täytäntöönpanoa CERT-EU:ssa ja antaa CERT-EU:lle strategista ohjausta.

3. IICB koostuu seuraavista:

yksi edustaja, jonka kukin seuraavista on nimennyt:

i)	Euroopan parlamentti;

ii)	Eurooppa-neuvosto;

iii)	Euroopan unionin neuvosto;

iv)

komissio;

v)	Euroopan unionin tuomioistuin;

vi)	Euroopan keskuspankki;

vii)	tilintarkastustuomioistuin;

viii)

Euroopan ulkosuhdehallinto;

ix)	Euroopan talous- ja sosiaalikomitea;

x)	Euroopan alueiden komitea;

xi)	Euroopan investointipankki;

xii)	Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskus;

xiii)

ENISA;

xiv)	Euroopan tietosuojavaltuutettu (EDPS);

xv)	Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto;

b)	kolme edustajaa, jotka EU:n virastojen verkosto (EUAN) on nimennyt TVT-alan neuvoa-antavan komiteansa ehdotuksesta edustamaan omaa TVT-ympäristöään käyttävien, muiden kuin a alakohdassa tarkoitettujen unionin elinten, toimistojen ja virastojen etuja.

IICB:ssä edustettuina olevat unionin toimijat pyrkivät saavuttamaan sukupuolten tasapuolisen edustuksen nimettyjen edustajiensa keskuudessa.

4. IICB:n jäseniä voi avustaa sijainen. Puheenjohtaja voi kutsua muita 3 kohdassa tarkoitettujen unionin toimijoiden tai muiden unionin toimijoiden edustajia osallistumaan IICB:n kokouksiin ilman äänioikeutta.

5. CERT-EU:n päällikkö sekä direktiivin (EU) 2022/2555 14 artiklan nojalla perustetun yhteistyöryhmän, sen 15 artiklan nojalla perustetun CSIRT-verkoston ja sen 16 artiklan nojalla perustetun EU-CyCLONen puheenjohtajat tai heidän sijaisensa voivat osallistua IICB:n kokouksiin tarkkailijoina. IICB voi poikkeustapauksissa työjärjestyksensä mukaisesti päättää toisin.

6. IICB vahvistaa työjärjestyksensä.

7. IICB nimeää työjärjestyksensä mukaisesti jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan kolmen vuoden ajaksi. Puheenjohtajan sijaisesta tulee IICB:n täysjäsen samaksi ajaksi.

8. IICB kokoontuu vähintään kolme kertaa vuodessa puheenjohtajansa aloitteesta, CERT-EU:n pyynnöstä tai minkä tahansa jäsenensä pyynnöstä.

9. Kullakin IICB:n jäsenellä on yksi ääni. IICB:n päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä. IICB:n puheenjohtajalla ei ole äänivaltaa, paitsi äänten mennessä tasan, jolloin puheenjohtajan ääni ratkaisee.

10. IICB voi toimia työjärjestyksensä mukaisesti käynnistettyä yksinkertaistettua kirjallista menettelyä noudattaen. Kyseisessä menettelyssä asianomainen päätös katsotaan hyväksytyksi puheenjohtajan asettamassa määräajassa, jollei joku jäsen esitä vastalausetta.

11. Komissio huolehtii IICB:n sihteeristön tehtävistä, ja sihteeristö on vastuuvelvollinen IICB:n puheenjohtajalle.

12. EUAN:n nimittämät edustajat välittävät IICB:n päätökset EUAN:n jäsenille. Millä tahansa EUAN:n jäsenellä on oikeus ottaa näiden edustajien tai IICB:n puheenjohtajan kanssa esille mikä tahansa asia, joka sen mielestä olisi saatettava IICB:n tietoon.

13. IICB voi perustaa toimeenpanevan komitean avustamaan sitä sen työssä ja siirtää komitealle joitakin tehtävistään ja valtuuksistaan. IICB vahvistaa toimeenpanevan komitean työjärjestyksen, mukaan lukien sen tehtävät ja valtuudet, sekä sen jäsenten toimikauden.

14. IICB toimittaa 8 päivään tammikuuta 2025 mennessä ja sen jälkeen vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle raportin, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti tämän asetuksen täytäntöönpanossa tapahtunutta edistymistä ja täsmennetään erityisesti CERT-EU:n jäsenvaltioiden vastaavaa tehtävää hoitavien elinten kanssa kussakin jäsenvaltiossa tekemän yhteistyön laajuutta. Raportti otetaan huomioon direktiivin (EU) 2022/2555 18 artiklan nojalla joka toinen vuosi annettavassa kyberturvallisuuden tilaa unionissa käsittelevässä kertomuksessa.

15 artikla

CERT-EU:n päällikkö

1. Komissio nimittää CERT-EU:n päällikön saatuaan IICB:n jäsenten kahden kolmasosan enemmistön hyväksynnän. IICB:tä kuullaan nimitysmenettelyn kaikissa vaiheissa, erityisesti tähän tehtävään liittyvien avoinna olevaa tointa koskevien ilmoitusten laatimisen, hakemusten tutkimisen ja valintalautakuntien nimittämisen osalta. Valintamenettelyssä, mukaan lukien lopullinen esivalintaluettelo ehdokkaista, joiden joukosta CERT-EU:n päällikkö on nimitettävä, on varmistettava kummankin sukupuolen tasapuolinen edustus ottaen huomioon jätetyt hakemukset.

2. CERT-EU:n päällikkö vastaa CERT-EU:n asianmukaisesta toiminnasta ja toimii roolinsa puitteissa ja IICB:n ohjauksessa. CERT-EU:n päällikkö raportoi säännöllisesti IICB:n puheenjohtajalle ja toimittaa IICB:lle tapauskohtaisia raportteja sen pyynnöstä.

3. CERT-EU:n päällikkö avustaa toimivaltaista valtuutettua tulojen ja menojen hyväksyjää laadittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (9) 74 artiklan 9 kohdan mukaisesti vuosittain toimintakertomus, joka sisältää taloutta ja hallinnointia koskevat tiedot, myös valvonnan tulokset, ja raportoi valtuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle säännöllisesti niiden toimenpiteiden täytäntöönpanosta, joiden osalta CERT-EU:n päällikkö on saanut edelleenvaltuutuksen.

4. CERT-EU:n päällikkö laatii vuosittain sen toimintaa koskevan rahoitussuunnitelman hallinnollista tuloista ja menoista, ehdotetun vuotuisen työohjelman, CERT-EU:n ehdotetun palveluluettelon, ehdotetut palveluluettelon tarkistukset, ehdotetut palvelutasosopimuksia koskevat järjestelyt ja CERT-EU:n ehdotetut keskeiset tulosindikaattorit IICB:n hyväksyttäväksi 11 artiklan mukaisesti. Tarkistettaessa CERT-EU:n palveluluettelon palveluvalikoimaa CERT-EU:n päällikkö ottaa huomioon CERT-EU:lle osoitetut resurssit.

5. CERT-EU:n päällikkö toimittaa IICB:lle ja IICB:n puheenjohtajalle vähintään vuosittain raportteja CERT-EU:n toimista ja tuloksista viiteajanjakson aikana, muun muassa talousarvion toteuttamisesta, tehdyistä palvelutasosopimuksista ja kirjallisista sopimuksista, yhteistyöstä vastaavaa tehtävää hoitavien elinten ja kumppanien kanssa sekä henkilöstön tekemistä työmatkoista, mukaan lukien 11 artiklassa tarkoitetut raportit. Näihin raportteihin on sisällyttävä työohjelma seuraavaksi kaudeksi, rahoitussuunnitelma tuloista ja menoista, mukaan lukien henkilöstö, CERT-EU:n palveluluettelon suunnitellut päivitykset ja arvio odotetuista vaikutuksista, joita tällaisilla päivityksillä saattaa taloudellisten ja henkilöresurssien osalta olla.

23 artikla

Laajavaikutteisten poikkeamien hallinta

1. Tukeakseen operatiivisella tasolla unionin toimijoihin vaikuttavien laajavaikutteisten poikkeamien koordinoitua hallintaa ja edistääkseen asiaankuuluvien tietojen säännöllistä vaihtoa unionin toimijoiden kesken ja jäsenvaltioiden kanssa IICB laatii 11 artiklan q alakohdan nojalla kyberkriisinhallintasuunnitelman 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimien perusteella tiiviissä yhteistyössä CERT-EU:n ja ENISAn kanssa. Kyberkriisinhallintasuunnitelma sisältää vähintään seuraavat osatekijät:

a)	järjestelyt, jotka koskevat koordinointia ja tiedonkulkua unionin toimijoiden kesken laajavaikutteisten poikkeamien hallintaa varten operatiivisella tasolla;

b)	yhteiset vakiotoimintamenettelyt;

c)	yhteinen luokitus laajavaikutteisten poikkeamien vakavuutta ja kriisitilanteen kynnyspisteitä varten;

d)	säännölliset harjoitukset;

e)	suojatut viestintäkanavat, joita on tarkoitus käyttää.

2. Jollei tämän artiklan 1 kohdan nojalla laaditusta kyberkriisinhallintasuunnitelmasta muuta johdu, komission edustaja IICB:ssä on yhteyspiste laajavaikutteisia poikkeamia koskevien asiaankuuluvien tietojen jakamiseksi EU-CyCLONen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin (EU) 2022/2555 16 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamista.

3. CERT-EU koordinoi laajavaikutteisten poikkeamien hallintaa unionin toimijoiden kesken. Se ylläpitää inventaaria saatavilla olevasta teknisestä asiantuntemuksesta, jota tarvittaisiin poikkeamanhallintaan laajavaikutteisten poikkeamien sattuessa, ja avustaa IICB:tä 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen, unionin toimijoiden laajavaikutteisia poikkeamia koskevien kyberkriisinhallintasuunnitelmien koordinoinnissa.

4. Unionin toimijat osallistuvat teknisen asiantuntemuksen inventaariin toimittamalla vuosittain päivitetyn luettelon organisaatiossaan käytettävissä olevista asiantuntijoista ja heidän teknisestä erityisosaamisestaan.

VI LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

whereas

keyboard_tab Cyber Resilience Act 2023/2841 FI

Cyber Resilience Act 2023/2841 FI