keyboard_tab Cyber Resilience Act 2023/2841 FI

1.   Kukin unionin toimija toteuttaa ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa viimeistään 8 päivänä syyskuuta 2025 ylimmän johtonsa valvonnassa asianmukaisia ja oikeasuhteisia teknisiä, operatiivisia ja organisatorisia toimenpiteitä kehyksessä eriteltyjen kyberturvallisuusriskien hallitsemiseksi ja poikkeamien ehkäisemiseksi tai niiden vaikutusten minimoimiseksi. Kun otetaan huomioon viimeisin kehitys ja tapauksen mukaan asiaan liittyvät eurooppalaiset ja kansainväliset standardit, näillä toimenpiteillä on varmistettava, että koko TVT-ympäristön verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden taso on oikeassa suhteessa kyberturvallisuusriskeihin. Näiden toimenpiteiden oikeasuhteisuutta arvioitaessa on otettava asianmukaisesti huomioon se, missä määrin unionin toimija altistuu kyberturvallisuusriskeille, toimijan koko sekä poikkeamien esiintymisen todennäköisyys ja niiden vakavuus, mukaan lukien niiden yhteiskunnalliset, taloudelliset ja toimielinten väliset vaikutukset.

2.   Unionin toimijat käsittelevät kyberturvallisuusriskien hallintatoimenpiteiden täytäntöönpanossa ainakin seuraavia osa-alueita:

a)	kyberturvallisuuspolitiikka, mukaan lukien 6 artiklassa ja tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden ja painopisteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet;

b)	kyberturvallisuutta koskevia riskianalyysejä ja tietojärjestelmien turvallisuutta koskevat politiikat;

c)	pilvipalvelujen käyttöä koskevat politiikkatavoitteet;

d)	tarvittaessa kyberturvallisuusauditointi, joka voi sisältää kyberturvallisuusriskien, haavoittuvuuksien ja kyberuhkien arvioinnin, sekä luotettavan yksityisen palveluntarjoajan säännöllisesti suorittama tunkeutumisenestotestaus;

e)	d alakohdassa tarkoitetuista kyberturvallisuusauditoinneista johtuvien suositusten täytäntöönpano kyberturvallisuuspäivitysten ja toimintaperiaatteiden päivitysten avulla;

f)	kyberturvallisuuden organisointi, mukaan lukien tehtävien ja vastuualueiden määrittäminen;

g)	resurssien hallinta, mukaan lukien TVT-resurssien inventointi ja TVT-verkkojen kartoitus;

h)	henkilöstöturvallisuus ja kulunvalvonta;

i)	operatiivinen turvallisuus;

j)	tietoliikenneturvallisuus;

k)	järjestelmien hankinta, kehittäminen ja ylläpito, mukaan lukien haavoittuvuuksien käsittelyä ja julkistamista koskevat toimintaperiaatteet;

l)	mahdollisuuksien mukaan lähdekoodin läpinäkyvyyttä koskevat toimintaperiaatteet;

m)	toimitusketjun turvallisuus, mukaan lukien kunkin unionin toimijan ja sen välittömien toimittajien tai palveluntarjoajien välisten suhteiden turvallisuusnäkökohdat;

n)	poikkeamien käsittely ja yhteistyö CERT-EU:n kanssa, kuten turvallisuuden seurannan ja kirjaamisen ylläpito;

o)	toiminnan jatkuvuuden hallinta, esimerkiksi varmuuskopiointi ja palautumissuunnittelu, sekä kriisinhallinta; ja

p)	kyberturvallisuuskoulutusta ja -taitoja, -tiedotusta ja -harjoituksia koskevien ohjelmien edistäminen ja kehittäminen.

Unionin toimijat ottavat ensimmäisen alakohdan m alakohdan tarkoituksia varten huomioon kullekin välittömälle toimittajalle ja palveluntarjoajalle ominaiset haavoittuvuudet, toimittajiensa ja palveluntarjoajiensa tuotteiden yleisen laadun sekä niiden kyberturvallisuuskäytännöt, mukaan lukien niiden tuotekehityksen suojausmenettelyt.

3.   Unionin toimijat toteuttavat ainakin seuraavat erityiset kyberturvallisuusriskien hallintatoimenpiteet:

a)	tekniset järjestelyt etätyön mahdollistamiseksi ja tukemiseksi;

b)	konkreettiset toimet nollaluottamuksen periaatteiden noudattamiseen siirtymiseksi;

c)	monivaiheisen tunnistuksen käyttö yleiskäytäntönä kaikissa verkko- ja tietojärjestelmissä;

d)	kryptografian ja salaustekniikoiden käyttö, mukaan lukien erityisesti päästä päähän -salaus, sekä suojattu digitaalinen allekirjoitus;

e)	tarvittaessa suojattu puhe-, video- ja tekstiviestintä sekä suojatut hätäviestintäjärjestelmät unionin toimijan toiminnassa;

f)	ennakoivat toimenpiteet haitta- ja vakoiluohjelmien havaitsemiseksi ja poistamiseksi;

g)	ohjelmistojen toimitusketjun turvallisuuden varmistaminen ohjelmistokehityksessä ja ohjelmistojen arvioinnissa sovellettavien turvallisuuskriteerien avulla;

h)

sellaisten kyberturvallisuutta koskevien koulutusohjelmien laatiminen ja käyttöönotto, jotka ovat oikeassa suhteessa unionin toimijan ylimmälle johdolle ja tämän asetuksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamisesta vastaaville henkilöstön jäsenille asetettuihin tehtäviin ja näiltä odotettuihin valmiuksiin;

i)	henkilöstön säännöllinen kyberturvallisuuskoulutus;

j)	tarvittaessa osallistuminen unionin toimijoiden välisten yhteyksien riskianalyyseihin;

k)

julkisia hankintoja koskevien sääntöjen parantaminen kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason edistämiseksi seuraavien avulla: i) sellaisten sopimuksista johtuvien esteiden poistaminen, jotka rajoittavat TVT-palvelujen tarjoajien mahdollisuuksia jakaa tietoja poikkeamista, haavoittuvuuksista ja kyberuhkista CERT-EU:n kanssa; ii) sopimusehdot, jotka velvoittavat raportoimaan poikkeamista, haavoittuvuuksista ja kyberuhkista sekä huolehtimaan siitä, että käytössä ovat asianmukaiset mekanismit poikkeamanhallintaa ja seurantaa varten.

1.   Komissio nimittää CERT-EU:n päällikön saatuaan IICB:n jäsenten kahden kolmasosan enemmistön hyväksynnän. IICB:tä kuullaan nimitysmenettelyn kaikissa vaiheissa, erityisesti tähän tehtävään liittyvien avoinna olevaa tointa koskevien ilmoitusten laatimisen, hakemusten tutkimisen ja valintalautakuntien nimittämisen osalta. Valintamenettelyssä, mukaan lukien lopullinen esivalintaluettelo ehdokkaista, joiden joukosta CERT-EU:n päällikkö on nimitettävä, on varmistettava kummankin sukupuolen tasapuolinen edustus ottaen huomioon jätetyt hakemukset.

2.   CERT-EU:n päällikkö vastaa CERT-EU:n asianmukaisesta toiminnasta ja toimii roolinsa puitteissa ja IICB:n ohjauksessa. CERT-EU:n päällikkö raportoi säännöllisesti IICB:n puheenjohtajalle ja toimittaa IICB:lle tapauskohtaisia raportteja sen pyynnöstä.

3.   CERT-EU:n päällikkö avustaa toimivaltaista valtuutettua tulojen ja menojen hyväksyjää laadittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (9) 74 artiklan 9 kohdan mukaisesti vuosittain toimintakertomus, joka sisältää taloutta ja hallinnointia koskevat tiedot, myös valvonnan tulokset, ja raportoi valtuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle säännöllisesti niiden toimenpiteiden täytäntöönpanosta, joiden osalta CERT-EU:n päällikkö on saanut edelleenvaltuutuksen.

4.   CERT-EU:n päällikkö laatii vuosittain sen toimintaa koskevan rahoitussuunnitelman hallinnollista tuloista ja menoista, ehdotetun vuotuisen työohjelman, CERT-EU:n ehdotetun palveluluettelon, ehdotetut palveluluettelon tarkistukset, ehdotetut palvelutasosopimuksia koskevat järjestelyt ja CERT-EU:n ehdotetut keskeiset tulosindikaattorit IICB:n hyväksyttäväksi 11 artiklan mukaisesti. Tarkistettaessa CERT-EU:n palveluluettelon palveluvalikoimaa CERT-EU:n päällikkö ottaa huomioon CERT-EU:lle osoitetut resurssit.

5.   CERT-EU:n päällikkö toimittaa IICB:lle ja IICB:n puheenjohtajalle vähintään vuosittain raportteja CERT-EU:n toimista ja tuloksista viiteajanjakson aikana, muun muassa talousarvion toteuttamisesta, tehdyistä palvelutasosopimuksista ja kirjallisista sopimuksista, yhteistyöstä vastaavaa tehtävää hoitavien elinten ja kumppanien kanssa sekä henkilöstön tekemistä työmatkoista, mukaan lukien 11 artiklassa tarkoitetut raportit. Näihin raportteihin on sisällyttävä työohjelma seuraavaksi kaudeksi, rahoitussuunnitelma tuloista ja menoista, mukaan lukien henkilöstö, CERT-EU:n palveluluettelon suunnitellut päivitykset ja arvio odotetuista vaikutuksista, joita tällaisilla päivityksillä saattaa taloudellisten ja henkilöresurssien osalta olla.

1.   Unionin toimijat ja CERT-EU noudattavat salassapitovelvollisuutta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 339 artiklan tai vastaavien sovellettavien kehysten mukaisesti.

2.   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 (10) sovelletaan pyyntöihin, jotka koskevat yleisön oikeutta tutustua CERT-EU:n hallussa oleviin asiakirjoihin, mukaan lukien mainitun asetuksen mukainen velvoite kuulla muita unionin toimijoita tai tarvittaessa jäsenvaltioita aina, kun pyyntö koskee niiden asiakirjoja.

3.   Unionin toimijoiden ja CERT-EU:n suorittamassa tietojen käsittelyssä on noudatettava sovellettavia tietoturvallisuutta koskevia sääntöjä.

1.   Unionin toimijat voivat vapaaehtoisesti ilmoittaa CERT-EU:lle ja antaa sille tietoja poikkeamista, kyberuhkista, läheltä piti -tilanteista ja haavoittuvuuksista, jotka vaikuttavat niihin. CERT-EU varmistaa, että saatavilla on tehokkaita viestintävälineitä, joissa varmistetaan jäljitettävyyden, luottamuksellisuuden ja luotettavuuden korkea taso, unionin toimijoiden kanssa toteutettavan tietojen jakamisen helpottamiseksi. Ilmoituksia käsitellessään CERT-EU voi asettaa etusijalle pakollisten ilmoitusten käsittelyn vapaaehtoisten ilmoitusten käsittelyyn nähden. Vapaaehtoinen ilmoittaminen ei saa johtaa sellaisten lisävelvoitteiden asettamiseen raportoivalle unionin toimijalle, joita siihen ei olisi sovellettu, jos se ei olisi antanut ilmoitusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 artiklan soveltamista.

2.   Suorittaakseen toimeksiantonsa ja tehtävänsä 13 artiklan nojalla CERT-EU voi pyytää unionin toimijoita antamaan sille tietoja niiden TVT-järjestelmien inventaareista, mukaan lukien tiedot kyberuhkista, läheltä piti -tilanteista, haavoittuvuuksista, vaarantumisindikaattoreista, kyberturvallisuushälytyksistä ja suosituksista, jotka koskevat poikkeamien havaitsemiseen käytettävien kyberturvallisuusvälineiden konfigurointia. Pyynnön kohteena oleva unionin toimija toimittaa pyydetyt tiedot ja niiden myöhemmät päivitykset ilman aiheetonta viivytystä.

3.   CERT-EU voi vaihtaa unionin toimijoiden kanssa poikkeamakohtaisia tietoja, joista paljastuu sen unionin toimijan henkilöllisyys, johon poikkeama vaikuttaa, mutta ainoastaan unionin toimijan, johon poikkeama vaikuttaa, suostumuksella. Jos unionin toimija epää suostumuksensa, se antaa CERT-EU:lle perustelut tälle päätökselle.

4.   Unionin toimijat jakavat pyynnöstä tietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa kyberturvallisuussuunnitelmien valmistumisesta.

5.   IICB tai tapauksen mukaan CERT-EU jakaa pyynnöstä ohjeita, suosituksia ja toimintakehotuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa.

6.   Tässä artiklassa säädetyt jakamisvelvoitteet eivät koske

a)	EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja;

b)	tietoja, joiden edelleenjakelu on suljettu pois näkyvällä merkinnällä, paitsi jos niiden jakaminen CERT-EU:n kanssa on nimenomaisesti sallittu.

1.   Toimiessaan kyberturvallisuutta koskevan tietojenvaihdon ja poikkeamanhallinnan koordinointikeskuksena CERT-EU helpottaa poikkeamia, kyberuhkia, haavoittuvuuksia ja läheltä piti -tilanteita koskevaa tietojenvaihtoa seuraavien kesken:

a)	unionin toimijat;

b)	17 ja 18 artiklassa tarkoitetut vastaavaa tehtävää hoitavat elimet.

2.   CERT-EU helpottaa tarvittaessa tiiviissä yhteistyössä ENISAn kanssa poikkeamanhallintaa koskevaa koordinointia unionin toimijoiden kesken, mukaan lukien

a)	osallistuminen johdonmukaiseen ulkoiseen viestintään;

b)	keskinäinen tuki, kuten unionin toimijoille merkityksellisten tietojen jakaminen tai avun antaminen, tapauksen mukaan suoraan paikan päällä

c)	operatiivisten resurssien optimaalinen käyttö;

d)	koordinointi muiden unionin tason kriisinhallintamekanismien kanssa.

3.   CERT-EU tukee tiiviissä yhteistyössä ENISAn kanssa unionin toimijoita poikkeamia, kyberuhkia, haavoittuvuuksia ja läheltä piti -tilanteita koskevan tilannetietoisuuden sekä kyberturvallisuuden alan merkityksellistä kehitystä koskevien tietojen jakamisen osalta.

4.   IICB hyväksyy 8 päivään tammikuuta 2025 mennessä CERT-EU:n ehdotuksesta ohjeita tai suosituksia poikkeamanhallintaa koskevasta koordinoinnista ja yhteistyöstä merkittävien poikkeamien yhteydessä. Jos poikkeamaa epäillään rikokseksi, CERT-EU antaa ilman aiheetonta viivytystä neuvoja siitä, miten poikkeamasta ilmoitetaan lainvalvontaviranomaisille.

5.   CERT-EU voi jäsenvaltion nimenomaisen pyynnön perusteella ja asianomaisten unionin toimijoiden hyväksynnän saatuaan pyytää asiantuntijoita 23 artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta luettelosta osallistumaan sellaisen laajavaikutteisen poikkeaman hallintaan, jolla on vaikutusta tuossa jäsenvaltiossa, tai laajamittaisen kyberturvallisuuspoikkeaman hallintaan direktiivin (EU) 2022/2555 15 artiklan 3 kohdan g alakohdan mukaisesti. IICB hyväksyy CERT-EU:n ehdotuksesta erityissääntöjä, jotka koskevat unionin toimijoiden teknisten asiantuntijoiden saatavuutta ja käyttöä.

1.   Tukeakseen operatiivisella tasolla unionin toimijoihin vaikuttavien laajavaikutteisten poikkeamien koordinoitua hallintaa ja edistääkseen asiaankuuluvien tietojen säännöllistä vaihtoa unionin toimijoiden kesken ja jäsenvaltioiden kanssa IICB laatii 11 artiklan q alakohdan nojalla kyberkriisinhallintasuunnitelman 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimien perusteella tiiviissä yhteistyössä CERT-EU:n ja ENISAn kanssa. Kyberkriisinhallintasuunnitelma sisältää vähintään seuraavat osatekijät:

a)	järjestelyt, jotka koskevat koordinointia ja tiedonkulkua unionin toimijoiden kesken laajavaikutteisten poikkeamien hallintaa varten operatiivisella tasolla;

b)	yhteiset vakiotoimintamenettelyt;

c)	yhteinen luokitus laajavaikutteisten poikkeamien vakavuutta ja kriisitilanteen kynnyspisteitä varten;

d)	säännölliset harjoitukset;

e)	suojatut viestintäkanavat, joita on tarkoitus käyttää.

2.   Jollei tämän artiklan 1 kohdan nojalla laaditusta kyberkriisinhallintasuunnitelmasta muuta johdu, komission edustaja IICB:ssä on yhteyspiste laajavaikutteisia poikkeamia koskevien asiaankuuluvien tietojen jakamiseksi EU-CyCLONen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin (EU) 2022/2555 16 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamista.

3.   CERT-EU koordinoi laajavaikutteisten poikkeamien hallintaa unionin toimijoiden kesken. Se ylläpitää inventaaria saatavilla olevasta teknisestä asiantuntemuksesta, jota tarvittaisiin poikkeamanhallintaan laajavaikutteisten poikkeamien sattuessa, ja avustaa IICB:tä 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen, unionin toimijoiden laajavaikutteisia poikkeamia koskevien kyberkriisinhallintasuunnitelmien koordinoinnissa.

4.   Unionin toimijat osallistuvat teknisen asiantuntemuksen inventaariin toimittamalla vuosittain päivitetyn luettelon organisaatiossaan käytettävissä olevista asiantuntijoista ja heidän teknisestä erityisosaamisestaan.