Cyber Resilience Act 2023/2841 FI

1. Jäljempänä olevan 10 artiklan nojalla perustettu toimielinten välinen kyberturvallisuuslautakunta antaa Euroopan unionin kyberturvallisuusvirastoa (ENISA) kuultuaan ja CERT-EU:lta ohjeistusta saatuaan viimeistään 8 päivänä syyskuuta 2024 unionin toimijoille ohjeet kyberturvallisuuden alustavan arvioinnin suorittamista ja 6 artiklan mukaisen sisäisen kyberturvallisuusriskien hallinta- ja valvontakehyksen laatimista, 7 artiklan mukaisten kyberturvallisuuden kehitystason arviointien suorittamista, 8 artiklan mukaisten kyberturvallisuusriskien hallintatoimenpiteiden toteuttamista ja 9 artiklan mukaisen kyberturvallisuussuunnitelman hyväksymistä varten.

2. Pannessaan täytäntöön 6, 7, 8 ja 9 artiklaa unionin toimijat ottavat huomioon tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut ohjeet sekä 11 ja 14 artiklan nojalla annetut asiaankuuluvat ohjeet ja suositukset.

6 artikla

Kyberturvallisuusriskien hallinta- ja valvontakehys

1. Kukin unionin toimija laatii 8 päivään huhtikuuta 2025 mennessä sisäisen kyberturvallisuusriskien hallinta- ja valvontakehyksen, jäljempänä ’kehys’, suoritettuaan kyberturvallisuuden alustavan arvioinnin, kuten auditoinnin. Kehyksen laatimista valvotaan unionin toimijan ylimmässä johdossa ja sen vastuulla.

2. Kehyksen on katettava asianomaisen unionin toimijan koko turvallisuusluokittelematon TVT-ympäristö, mukaan lukien sen tiloissa oleva TVT-ympäristö ja operatiivinen teknologiaverkko, pilvipalveluympäristöissä olevat tai kolmansien osapuolten ylläpitämät ulkoistetut resurssit ja palvelut, mobiililaitteet, yritysverkot, internetiin liittämättömät liiketoimintaverkot ja kaikki kyseisiin ympäristöihin liitetyt laitteet, jäljempänä ’TVT-ympäristö’. Kehyksen on perustuttava kaikki vaaratekijät huomioivaan toimintamalliin.

3. Kehyksellä on varmistettava kyberturvallisuuden korkea taso. Kehyksessä on vahvistettava verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuutta koskevat sisäiset kyberturvallisuusperiaatteet, joihin sisältyy tavoitteita ja painopisteitä, sekä unionin toimijan tämän asetuksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamisesta vastaavan henkilöstön tehtävät ja vastuualueet. Kehykseen on sisällyttävä myös mekanismeja täytäntöönpanon tehokkuuden mittaamiseksi.

4. Kehystä on tarkasteltava uudelleen säännöllisesti muuttuvien kyberturvallisuusriskien valossa ja vähintään neljän vuoden välein. Unionin toimijan kehystä voidaan päivittää tarvittaessa ja 10 artiklan nojalla perustetun toimielinten välisen kyberturvallisuuslautakunnan pyynnöstä todettujen poikkeamien tai tämän asetuksen täytäntöönpanossa havaittujen mahdollisten puutteiden johdosta annetun CERT EU:n ohjeistuksen perusteella

5. Kunkin unionin toimijan ylin johto on vastuussa tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja valvoo, että sen organisaatiossa noudatetaan kehykseen liittyviä velvoitteita.

6. Kunkin unionin toimijan ylin johto voi tarvittaessa siirtää kyseisen unionin toimijan henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille johtaville virkamiehille tai muille vastaavantasoisille virkamiehille tämän asetuksen mukaisia erityisiä velvoitteita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen vastuuta tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Ylimmän johdon voidaan erityisen velvoitteen mahdollisesta siirtämisestä riippumatta katsoa olevan vastuussa siitä, että asianomainen unionin toimija rikkoo tätä asetusta.

7. Kullakin unionin toimijalla on oltava käytössä tehokkaat mekanismit sen varmistamiseksi, että riittävä prosenttiosuus TVT-menoista käytetään kyberturvallisuuteen. Kehys on otettava asianmukaisesti huomioon kyseistä prosenttiosuutta vahvistettaessa.

8. Kukin unionin toimija nimittää paikallisen kyberturvallisuusvastaavan tai vastaavan vastuuhenkilön, joka toimii sen keskitettynä yhteyspisteenä kyberturvallisuuden kaikissa näkökohdissa. Paikallinen kyberturvallisuusvastaava helpottaa tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja raportoi säännöllisesti suoraan ylimmälle johdolle täytäntöönpanon tilanteesta. Unionin toimija voi siirtää tiettyjä tämän asetuksen täytäntöönpanoon liittyviä paikallisen kyberturvallisuusvastaavan tehtäviä CERT-EU:lle kyseisen unionin toimijan ja CERT-EU:n välisen palvelutasosopimuksen perusteella tai kyseiset tehtävät voidaan jakaa usean unionin toimijan kesken, sanotun kuitenkaan rajoittamatta paikallisen kyberturvallisuusvastaavan toimimista kunkin unionin toimijan keskitettynä yhteyspisteenä. Jos kyseisiä tehtäviä siirretään CERT-EU:lle, 10 artiklan nojalla perustettu toimielinten välinen kyberturvallisuuslautakunta päättää, onko kyseisen palvelun tarjoaminen osa CERT-EU:n perustason palveluja, ottaen huomioon asianomaisen unionin toimijan henkilöstö- ja rahoitusresurssit. Kukin unionin toimija ilmoittaa nimitetyt paikalliset kyberturvallisuusvastaavat ja heitä koskevat myöhemmin tehtävät muutokset CERT-EU:lle ilman aiheetonta viivytystä.

CERT-EU laatii luettelon nimitetyistä paikallisista kyberturvallisuusvastaavista ja pitää sen ajan tasalla.

9. Kunkin unionin toimijan henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut johtavat virkamiehet tai muut vastaavantasoiset virkamiehet sekä kaikki asianomaiset henkilöstön jäsenet, joiden tehtävänä on tässä asetuksessa säädettyjen kyberturvallisuusriskien hallintaa koskevien toimenpiteiden ja velvoitteiden täyttäminen, osallistuvat säännöllisesti erityiskoulutukseen riittävien tietojen ja taitojen hankkimiseksi, jotta he voivat ymmärtää ja arvioida kyberturvallisuusriskejä ja kyberturvallisuusriskien hallintakäytäntöjä sekä niiden vaikutusta unionin toimijan toimintoihin.

13 artikla

CERT-EU:n toimeksianto ja tehtävät

1. CERT-EU:n toimeksiantona on edistää unionin toimijoiden turvallisuusluokittelemattoman TVT-ympäristön turvallisuutta neuvomalla niitä kyberturvallisuusasioissa, auttamalla niitä ehkäisemään, havaitsemaan, käsittelemään ja lieventämään poikkeamia, reagoimaan niihin ja palautumaan niistä sekä toimimalla niiden kyberturvallisuutta koskevan tietojenvaihdon ja poikkeamanhallinnan koordinointikeskuksena.

2. CERT-EU kerää, hallinnoi, analysoi ja jakaa unionin toimijoiden kanssa tietoja kyberuhkista, haavoittuvuuksista ja poikkeamista turvallisuusluokittelemattomassa TVT-infrastruktuurissa. Se koordinoi poikkeamiin liittyviä hallintatoimia toimielinten välisellä ja unionin toimijoiden tasolla, muun muassa tarjoamalla erikoistunutta operatiivista apua tai koordinoimalla sen tarjoamista.

3. CERT-EU hoitaa seuraavia tehtäviä unionin toimijoiden avustamiseksi:

a)	se tukee niitä tämän asetuksen täytäntöönpanossa ja edistää tämän asetuksen täytäntöönpanon koordinointia 14 artiklan 1 kohdassa lueteltujen toimenpiteiden tai IICB:n pyytämien tapauskohtaisten raporttien kautta;

b)	se tarjoaa unionin toimijoille vakioituja CSIRT-palveluja palveluluettelossaan kuvattujen kyberturvallisuuspalvelujen paketin avulla (perustason palvelut);

c)	se ylläpitää vertais- ja kumppaniverkostoa 17 ja 18 artiklassa esitettyjen palvelujen tukemiseksi;

d)	se tuo IICB:n tietoon tämän asetuksen täytäntöönpanoon sekä ohjeiden, suositusten ja toimintakehotusten täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia;

e)	se edistää 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen pohjalta unionin kyberturvallisuuden tilannekuvan muodostamista tiiviissä yhteistyössä ENISAn kanssa;

f)	se koordinoi laajavaikutteisten poikkeamien hallintaa;

g)	se toimii unionin toimijoiden puolesta direktiivin (EU) 2022/2555 12 artiklan 1 kohdan nojalla koordinoitua haavoittuvuuksien julkistamista varten nimettyä koordinaattoria vastaavana tahona;

h)	se tarjoaa unionin toimijan pyynnöstä kyseisen unionin toimijan yleisesti saatavilla olevien verkko- ja tietojärjestelmien ennakoivaa, ei-intrusiivista skannausta.

Ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitetut tiedot on soveltuvin osin ja tapauksen mukaan, jollei asianmukaisista salassapitoehdoista muuta johdu, jaettava IICB:n, CSIRT-verkoston ja Euroopan unionin tiedusteluanalyysikeskuksen (EU INTCEN) kanssa.

4. CERT-EU voi tapauksen mukaan 17 tai 18 artiklan mukaisesti tehdä yhteistyötä asiaankuuluvien kyberturvallisuusyhteisöjen kanssa unionissa ja sen jäsenvaltioissa, myös seuraavilla aloilla:

a)	varautuminen, poikkeamien koordinointi, tietojenvaihto ja kriisinhallinta teknisellä tasolla unionin toimijoihin liittyvissä tapauksissa;

b)	CSIRT-verkostoa koskeva operatiivinen yhteistyö, myös keskinäisen avunannon osalta;

c)	kyberuhkatiedustelutieto, mukaan lukien tilannetietoisuus;

d)	mikä tahansa aihe, joka edellyttää CERT-EU:n teknistä kyberturvallisuusasiantuntemusta.

5. CERT-EU tekee toimivaltansa puitteissa jäsenneltyä yhteistyötä ENISAn kanssa valmiuksien kehittämisen, operatiivisen yhteistyön ja kyberuhkista tehtävien pitkän aikavälin strategisten analyysien alalla asetuksen (EU) 2019/881 mukaisesti. CERT-EU voi tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja Europolin Euroopan kyberrikostorjuntakeskuksen kanssa.

6. CERT-EU voi tarjota seuraavia, muita kuin sen palveluluettelossa kuvattuja palveluja (maksulliset palvelut):

palvelut, joilla tuetaan unionin toimijoiden TVT-ympäristön kyberturvallisuutta, lukuun ottamatta 3 kohdassa tarkoitettuja palveluja, palvelutasosopimusten perusteella ja saatavilla olevien resurssien mukaan, erityisesti laaja-alainen verkkoseuranta, mukaan lukien erittäin vakavien kyberuhkien ensivaiheen ympärivuorokautinen seuranta;

b)	palvelut, joilla tuetaan unionin toimijoiden kyberturvallisuusoperaatioita tai -hankkeita, lukuun ottamatta operaatioita tai hankkeita niiden TVT-ympäristön suojaamiseksi, kirjallisten sopimusten perusteella ja IICB:n ennakkohyväksynnän pohjalta;

c)	asianomaisen unionin toimijan verkko- ja tietojärjestelmien ennakoiva skannaus pyynnöstä sellaisten haavoittuvuuksien havaitsemiseksi, joilla voi olla merkittävä vaikutus;

palvelut, joilla tuetaan niiden TVT-ympäristön turvallisuutta, sellaisille muille organisaatioille kuin unionin toimijoille, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä unionin toimijoiden kanssa esimerkiksi siksi, että niillä on unionin lainsäädännön nojalla siirrettyjä tehtäviä tai vastuita, kirjallisten sopimusten perusteella ja IICB:n ennakkohyväksynnän pohjalta.

Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan d alakohtaa CERT-EU voi poikkeuksellisesti tehdä palvelutasosopimuksia muiden kuin unionin toimijoiden kanssa IICB:n ennakkohyväksynnän pohjalta.

7. CERT-EU järjestää kyberturvallisuusharjoituksia ja voi osallistua niihin tai suosittelee osallistumista olemassa oleviin harjoituksiin, tapauksen mukaan tiiviissä yhteistyössä ENISAn kanssa, unionin toimijoiden kyberturvallisuuden tason testaamiseksi.

8. CERT-EU voi tarjota unionin toimijoille apua sellaisissa verkko- ja tietojärjestelmissä esiintyvien poikkeamien osalta, joissa käsitellään EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja, jos asianomaiset unionin toimijat nimenomaisesti pyytävät sitä tekemään niin omien menettelyjensä mukaisesti. CERT-EU:n tämän kohdan nojalla tarjoaman avun tarjoaminen ei rajoita turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevien sovellettavien sääntöjen soveltamista.

9. CERT-EU ilmoittaa unionin toimijoille poikkeamien käsittelyä koskevista menettelyistään ja prosesseistaan.

10. CERT-EU tarjoaa asianmukaisten yhteistyömekanismien ja raportointisuhteiden kautta luottamuksellisuuden ja luotettavuuden korkean tason varmistaen asiaankuuluvia ja anonymisoituja tietoja laajavaikutteisista poikkeamista sekä tavasta, jolla ne on käsitelty. Nämä tiedot sisällytetään 10 artiklan 14 kohdassa tarkoitettuun raporttiin.

11. CERT-EU tukee yhteistyössä EDPS:n kanssa asianomaisia unionin toimijoita puututtaessa henkilötietojen tietoturvaloukkauksiin johtaneisiin poikkeamiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta EDPS:n toimivaltaa ja tehtäviä valvontaviranomaisena asetuksen (EU) 2018/1725 nojalla.

12. CERT-EU voi antaa teknistä neuvontaa tai lausuntoja asiaankuuluvista toimintapoliittisista kysymyksistä, jos unionin toimijoiden toimintapoliittiset osastot sitä nimenomaisesti pyytävät.

15 artikla

CERT-EU:n päällikkö

1. Komissio nimittää CERT-EU:n päällikön saatuaan IICB:n jäsenten kahden kolmasosan enemmistön hyväksynnän. IICB:tä kuullaan nimitysmenettelyn kaikissa vaiheissa, erityisesti tähän tehtävään liittyvien avoinna olevaa tointa koskevien ilmoitusten laatimisen, hakemusten tutkimisen ja valintalautakuntien nimittämisen osalta. Valintamenettelyssä, mukaan lukien lopullinen esivalintaluettelo ehdokkaista, joiden joukosta CERT-EU:n päällikkö on nimitettävä, on varmistettava kummankin sukupuolen tasapuolinen edustus ottaen huomioon jätetyt hakemukset.

2. CERT-EU:n päällikkö vastaa CERT-EU:n asianmukaisesta toiminnasta ja toimii roolinsa puitteissa ja IICB:n ohjauksessa. CERT-EU:n päällikkö raportoi säännöllisesti IICB:n puheenjohtajalle ja toimittaa IICB:lle tapauskohtaisia raportteja sen pyynnöstä.

3. CERT-EU:n päällikkö avustaa toimivaltaista valtuutettua tulojen ja menojen hyväksyjää laadittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (9) 74 artiklan 9 kohdan mukaisesti vuosittain toimintakertomus, joka sisältää taloutta ja hallinnointia koskevat tiedot, myös valvonnan tulokset, ja raportoi valtuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle säännöllisesti niiden toimenpiteiden täytäntöönpanosta, joiden osalta CERT-EU:n päällikkö on saanut edelleenvaltuutuksen.

4. CERT-EU:n päällikkö laatii vuosittain sen toimintaa koskevan rahoitussuunnitelman hallinnollista tuloista ja menoista, ehdotetun vuotuisen työohjelman, CERT-EU:n ehdotetun palveluluettelon, ehdotetut palveluluettelon tarkistukset, ehdotetut palvelutasosopimuksia koskevat järjestelyt ja CERT-EU:n ehdotetut keskeiset tulosindikaattorit IICB:n hyväksyttäväksi 11 artiklan mukaisesti. Tarkistettaessa CERT-EU:n palveluluettelon palveluvalikoimaa CERT-EU:n päällikkö ottaa huomioon CERT-EU:lle osoitetut resurssit.

5. CERT-EU:n päällikkö toimittaa IICB:lle ja IICB:n puheenjohtajalle vähintään vuosittain raportteja CERT-EU:n toimista ja tuloksista viiteajanjakson aikana, muun muassa talousarvion toteuttamisesta, tehdyistä palvelutasosopimuksista ja kirjallisista sopimuksista, yhteistyöstä vastaavaa tehtävää hoitavien elinten ja kumppanien kanssa sekä henkilöstön tekemistä työmatkoista, mukaan lukien 11 artiklassa tarkoitetut raportit. Näihin raportteihin on sisällyttävä työohjelma seuraavaksi kaudeksi, rahoitussuunnitelma tuloista ja menoista, mukaan lukien henkilöstö, CERT-EU:n palveluluettelon suunnitellut päivitykset ja arvio odotetuista vaikutuksista, joita tällaisilla päivityksillä saattaa taloudellisten ja henkilöresurssien osalta olla.

16 artikla

Rahoitus- ja henkilöstöasiat

1. CERT-EU integroidaan komission jonkin pääosaston hallintorakenteeseen, jotta se voi hyötyä komission hallinnollisista, varainhoidon ja kirjanpidon tukirakenteista säilyttäen samalla asemansa itsenäisenä toimielinten välisenä palveluntarjoajana kaikille unionin toimijoille. Komissio ilmoittaa IICB:lle CERT-EU:n hallinnollisesta sijainnista ja sen mahdollisista muutoksista. Komissio tarkastelee uudelleen CERT-EU:hun liittyviä hallinnollisia järjestelyjä säännöllisesti ja joka tapauksessa ennen monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 artiklan nojalla, jotta on mahdollista toteuttaa asianmukaisia toimia. Uudelleentarkasteluun sisältyy mahdollisuus perustaa CERT-EU unionin toimistoksi.

2. Hallinto- ja rahoitusmenettelyjen soveltamiseksi CERT-EU:n päällikkö toimii komission alaisuudessa ja IICB:n valvonnassa.

3. CERT-EU:n tehtävät ja toimet, mukaan lukien CERT-EU:n 13 artiklan 3, 4, 5 ja 7 kohdan ja 14 artiklan 1 kohdan nojalla tarjoamat palvelut EU:n yleiseen hallintoon tarkoitetusta monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta rahoitetuille unionin toimijoille, rahoitetaan komission talousarvion erillisestä budjettikohdasta. CERT-EU:lle varatut toimet esitetään komission henkilöstötaulukon alaviitteessä.

4. Muut kuin tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut unionin toimijat suorittavat CERT-EU:lle vuotuisen rahoitusosuuden CERT-EU:n mainitun kohdan nojalla tarjoamien palvelujen kattamiseen. Asianomainen rahoitusosuus perustuu IICB:n esittämiin linjauksiin, ja siitä sovitaan kunkin unionin toimijan ja CERT-EU:n välillä palvelutasosopimuksissa. Rahoitusosuuksien on vastattava kohtuullista ja oikeasuhteista osuutta suoritettujen palvelujen kokonaiskustannuksista. Ne osoitetaan tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun erilliseen budjettikohtaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 21 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettuina sisäisinä käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina.

5. Edellä 13 artiklan 6 kohdassa säädettyjen palvelujen kustannukset peritään CERT-EU:n palveluja vastaanottavilta unionin toimijoilta. Tulot kohdennetaan kustannuksia tukeviin budjettikohtiin.

21 artikla

Raportointivelvoitteet

1. Poikkeama katsotaan merkittäväksi, jos

a)	se on aiheuttanut tai voi aiheuttaa asianomaisen unionin toimijan toiminnalle vakavan toimintahäiriön tai sille suuria taloudellisia tappioita;

b)	se on vaikuttanut tai voi vaikuttaa muihin luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin aiheuttamalla huomattavaa aineellista tai aineetonta vahinkoa.

2. Unionin toimijat toimittavat CERT-EU:lle

ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa 24 tunnin kuluessa siitä, kun ne ovat tulleet tietoisiksi merkittävästä poikkeamasta, ennakkovaroituksen, jossa on tapauksen mukaan ilmoitettava, epäilläänkö merkittävän poikkeaman johtuvan lainvastaisista tai vihamielisistä teoista tai voiko sillä olla toimijoiden välisiä tai rajatylittäviä vaikutuksia;

ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa 72 tunnin kuluessa siitä, kun ne ovat tulleet tietoisiksi merkittävästä poikkeamasta, poikkeamailmoituksen, jossa on tapauksen mukaan ajantasaistettava a alakohdassa tarkoitetut tiedot ja esitettävä ensimmäinen arvio merkittävästä poikkeamasta, sen vakavuus ja vaikutukset mukaan lukien, sekä vaarantumisindikaattorit, jos sellaisia on saatavilla;

c)	CERT-EU:n pyynnöstä väliraportin asiaan liittyvistä tilannepäivityksistä;

viimeistään kuukauden kuluttua b alakohdan mukaisen poikkeamailmoituksen toimittamisesta lopullisen raportin, joka sisältää seuraavat tiedot:

i)	yksityiskohtainen kuvaus poikkeamasta, sen vakavuus ja vaikutukset mukaan lukien;

ii)	poikkeaman todennäköisesti aiheuttaneen uhkan tai juurisyyn tyyppi;

iii)	toteutetut ja meneillään olevat toimenpiteet vaikutusten lieventämiseksi;

iv)	tapauksen mukaan poikkeaman rajatylittävät tai toimijoiden väliset vaikutukset;

e)	jos poikkeama on edelleen meneillään silloin, kun d alakohdassa tarkoitettu lopullinen raportti pitäisi toimittaa, edistymisraportti tuolloin ja lopullinen raportti kuukauden kuluessa siitä, kun ne ovat käsitelleet poikkeaman.

3. Unionin toimija ilmoittaa ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa 24 tunnin kuluessa siitä, kun se on tullut tietoiseksi merkittävästä poikkeamasta, asiaankuuluville 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille jäsenvaltioiden vastaavia tehtäviä hoitaville elimille siinä jäsenvaltiossa, jossa se sijaitsee, että on esiintynyt merkittävä poikkeama.

4. Unionin toimijat ilmoittavat muun muassa kaikki tiedot, joiden avulla CERT-EU voi määrittää mahdolliset toimijoiden väliset vaikutukset, vaikutukset isäntäjäsenvaltioon tai rajatylittävät vaikutukset merkittävän poikkeaman jälkeen. Ilmoittaminen ei itsessään lisää unionin toimijan vastuuta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 artiklan soveltamista.

5. Unionin toimijat tiedottavat soveltuvin osin ilman aiheetonta viivytystä niiden verkko- ja tietojärjestelmien, joihin merkittävä poikkeama tai merkittävä kyberuhka vaikuttaa, tai TVT-ympäristön muiden komponenttien käyttäjille, joihin poikkeama tai uhka saattaa vaikuttaa ja joiden on tapauksen mukaan tarpeen toteuttaa lieventäviä toimenpiteitä, kaikista toimenpiteistä tai korjaavista toimista, joita nämä voivat poikkeamaan tai kyseiseen uhkaan reagoimiseksi toteuttaa. Unionin toimijat tiedottavat tarvittaessa kyseisille käyttäjille merkittävästä kyberuhkasta itsestään.

6. Jos merkittävä poikkeama tai merkittävä kyberuhka vaikuttaa sellaiseen verkko- ja tietojärjestelmään tai unionin toimijan TVT-ympäristön sellaiseen komponenttiin, jonka tiedetään olevan yhteydessä toisen unionin toimijan TVT-ympäristöön, CERT-EU antaa asiaankuuluvan kyberturvallisuushälytyksen.

7. Unionin toimijat antavat CERT-EU:n pyynnöstä ilman aiheetonta viivytystä CERT-EU:lle niitä koskevissa poikkeamissa osallisina olleiden elektronisten laitteiden käytöllä luotuja digitaalisia tietoja. CERT-EU voi antaa yksityiskohtaisempia tietoja siitä, minkä tyyppisiä tietoja se tarvitsee tilannekuvan muodostamista ja poikkeamanhallintaa varten.

8. CERT-EU toimittaa IICB:lle, ENISAlle, EU INTCENille ja CSIRT-verkostolle kolmen kuukauden välein yhteenvetoraportin, joka sisältää anonymisoidut koontitiedot merkittävistä poikkeamista, poikkeamista, kyberuhkista, läheltä piti -tilanteista ja haavoittuvuuksista 20 artiklan nojalla sekä merkittävistä poikkeamista, joista on ilmoitettu tämän artiklan 2 kohdan nojalla. Yhteenvetoraportti otetaan huomioon direktiivin (EU) 2022/2555 18 artiklan nojalla joka toinen vuosi annettavassa kyberturvallisuuden tilaa unionissa käsittelevässä kertomuksessa.

9. IICB antaa 8 päivään heinäkuuta 2024 mennessä ohjeita tai suosituksia, joissa täsmennetään järjestelyt tämän artiklan nojalla tapahtuvaa raportointia varten sekä sen muoto ja sisältö. IICB ottaa tällaisia ohjeita tai suosituksia laatiessaan huomioon direktiivin (EU) 2022/2555 23 artiklan 11 kohdan nojalla hyväksytyt täytäntöönpanosäädökset, joissa täsmennetään tiedonannon tietosisältö, muoto ja ilmoitusmenettely. CERT-EU levittää asianmukaiset tekniset tiedot, jotta unionin toimijat voivat ennakoivasti havaita ongelmia, reagoida poikkeamiin tai toteuttaa lieventäviä toimenpiteitä.

10. Tässä artiklassa säädetyt raportointivelvoitteet eivät koske

a)	EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja;

b)	tietoja, joiden edelleenjakelu on suljettu pois näkyvällä merkinnällä, paitsi jos niiden jakaminen CERT-EU:n kanssa on nimenomaisesti sallittu.

22 artikla

Poikkeamanhallintaa koskeva koordinointi ja yhteistyö

1. Toimiessaan kyberturvallisuutta koskevan tietojenvaihdon ja poikkeamanhallinnan koordinointikeskuksena CERT-EU helpottaa poikkeamia, kyberuhkia, haavoittuvuuksia ja läheltä piti -tilanteita koskevaa tietojenvaihtoa seuraavien kesken:

a)	unionin toimijat;

b)	17 ja 18 artiklassa tarkoitetut vastaavaa tehtävää hoitavat elimet.

2. CERT-EU helpottaa tarvittaessa tiiviissä yhteistyössä ENISAn kanssa poikkeamanhallintaa koskevaa koordinointia unionin toimijoiden kesken, mukaan lukien

a)	osallistuminen johdonmukaiseen ulkoiseen viestintään;

b)	keskinäinen tuki, kuten unionin toimijoille merkityksellisten tietojen jakaminen tai avun antaminen, tapauksen mukaan suoraan paikan päällä

c)	operatiivisten resurssien optimaalinen käyttö;

d)	koordinointi muiden unionin tason kriisinhallintamekanismien kanssa.

3. CERT-EU tukee tiiviissä yhteistyössä ENISAn kanssa unionin toimijoita poikkeamia, kyberuhkia, haavoittuvuuksia ja läheltä piti -tilanteita koskevan tilannetietoisuuden sekä kyberturvallisuuden alan merkityksellistä kehitystä koskevien tietojen jakamisen osalta.

4. IICB hyväksyy 8 päivään tammikuuta 2025 mennessä CERT-EU:n ehdotuksesta ohjeita tai suosituksia poikkeamanhallintaa koskevasta koordinoinnista ja yhteistyöstä merkittävien poikkeamien yhteydessä. Jos poikkeamaa epäillään rikokseksi, CERT-EU antaa ilman aiheetonta viivytystä neuvoja siitä, miten poikkeamasta ilmoitetaan lainvalvontaviranomaisille.

5. CERT-EU voi jäsenvaltion nimenomaisen pyynnön perusteella ja asianomaisten unionin toimijoiden hyväksynnän saatuaan pyytää asiantuntijoita 23 artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta luettelosta osallistumaan sellaisen laajavaikutteisen poikkeaman hallintaan, jolla on vaikutusta tuossa jäsenvaltiossa, tai laajamittaisen kyberturvallisuuspoikkeaman hallintaan direktiivin (EU) 2022/2555 15 artiklan 3 kohdan g alakohdan mukaisesti. IICB hyväksyy CERT-EU:n ehdotuksesta erityissääntöjä, jotka koskevat unionin toimijoiden teknisten asiantuntijoiden saatavuutta ja käyttöä.

whereas

keyboard_tab Cyber Resilience Act 2023/2841 FI

Cyber Resilience Act 2023/2841 FI