keyboard_tab Cyber Resilience Act 2023/2841 FI

1.   Kukin unionin toimija toteuttaa ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa viimeistään 8 päivänä syyskuuta 2025 ylimmän johtonsa valvonnassa asianmukaisia ja oikeasuhteisia teknisiä, operatiivisia ja organisatorisia toimenpiteitä kehyksessä eriteltyjen kyberturvallisuusriskien hallitsemiseksi ja poikkeamien ehkäisemiseksi tai niiden vaikutusten minimoimiseksi. Kun otetaan huomioon viimeisin kehitys ja tapauksen mukaan asiaan liittyvät eurooppalaiset ja kansainväliset standardit, näillä toimenpiteillä on varmistettava, että koko TVT-ympäristön verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden taso on oikeassa suhteessa kyberturvallisuusriskeihin. Näiden toimenpiteiden oikeasuhteisuutta arvioitaessa on otettava asianmukaisesti huomioon se, missä määrin unionin toimija altistuu kyberturvallisuusriskeille, toimijan koko sekä poikkeamien esiintymisen todennäköisyys ja niiden vakavuus, mukaan lukien niiden yhteiskunnalliset, taloudelliset ja toimielinten väliset vaikutukset.

2.   Unionin toimijat käsittelevät kyberturvallisuusriskien hallintatoimenpiteiden täytäntöönpanossa ainakin seuraavia osa-alueita:

a)	kyberturvallisuuspolitiikka, mukaan lukien 6 artiklassa ja tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden ja painopisteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet;

b)	kyberturvallisuutta koskevia riskianalyysejä ja tietojärjestelmien turvallisuutta koskevat politiikat;

c)	pilvipalvelujen käyttöä koskevat politiikkatavoitteet;

d)	tarvittaessa kyberturvallisuusauditointi, joka voi sisältää kyberturvallisuusriskien, haavoittuvuuksien ja kyberuhkien arvioinnin, sekä luotettavan yksityisen palveluntarjoajan säännöllisesti suorittama tunkeutumisenestotestaus;

e)	d alakohdassa tarkoitetuista kyberturvallisuusauditoinneista johtuvien suositusten täytäntöönpano kyberturvallisuuspäivitysten ja toimintaperiaatteiden päivitysten avulla;

f)	kyberturvallisuuden organisointi, mukaan lukien tehtävien ja vastuualueiden määrittäminen;

g)	resurssien hallinta, mukaan lukien TVT-resurssien inventointi ja TVT-verkkojen kartoitus;

h)	henkilöstöturvallisuus ja kulunvalvonta;

i)	operatiivinen turvallisuus;

j)	tietoliikenneturvallisuus;

k)	järjestelmien hankinta, kehittäminen ja ylläpito, mukaan lukien haavoittuvuuksien käsittelyä ja julkistamista koskevat toimintaperiaatteet;

l)	mahdollisuuksien mukaan lähdekoodin läpinäkyvyyttä koskevat toimintaperiaatteet;

m)	toimitusketjun turvallisuus, mukaan lukien kunkin unionin toimijan ja sen välittömien toimittajien tai palveluntarjoajien välisten suhteiden turvallisuusnäkökohdat;

n)	poikkeamien käsittely ja yhteistyö CERT-EU:n kanssa, kuten turvallisuuden seurannan ja kirjaamisen ylläpito;

o)	toiminnan jatkuvuuden hallinta, esimerkiksi varmuuskopiointi ja palautumissuunnittelu, sekä kriisinhallinta; ja

p)	kyberturvallisuuskoulutusta ja -taitoja, -tiedotusta ja -harjoituksia koskevien ohjelmien edistäminen ja kehittäminen.

Unionin toimijat ottavat ensimmäisen alakohdan m alakohdan tarkoituksia varten huomioon kullekin välittömälle toimittajalle ja palveluntarjoajalle ominaiset haavoittuvuudet, toimittajiensa ja palveluntarjoajiensa tuotteiden yleisen laadun sekä niiden kyberturvallisuuskäytännöt, mukaan lukien niiden tuotekehityksen suojausmenettelyt.

3.   Unionin toimijat toteuttavat ainakin seuraavat erityiset kyberturvallisuusriskien hallintatoimenpiteet:

a)	tekniset järjestelyt etätyön mahdollistamiseksi ja tukemiseksi;

b)	konkreettiset toimet nollaluottamuksen periaatteiden noudattamiseen siirtymiseksi;

c)	monivaiheisen tunnistuksen käyttö yleiskäytäntönä kaikissa verkko- ja tietojärjestelmissä;

d)	kryptografian ja salaustekniikoiden käyttö, mukaan lukien erityisesti päästä päähän -salaus, sekä suojattu digitaalinen allekirjoitus;

e)	tarvittaessa suojattu puhe-, video- ja tekstiviestintä sekä suojatut hätäviestintäjärjestelmät unionin toimijan toiminnassa;

f)	ennakoivat toimenpiteet haitta- ja vakoiluohjelmien havaitsemiseksi ja poistamiseksi;

g)	ohjelmistojen toimitusketjun turvallisuuden varmistaminen ohjelmistokehityksessä ja ohjelmistojen arvioinnissa sovellettavien turvallisuuskriteerien avulla;

h)

sellaisten kyberturvallisuutta koskevien koulutusohjelmien laatiminen ja käyttöönotto, jotka ovat oikeassa suhteessa unionin toimijan ylimmälle johdolle ja tämän asetuksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamisesta vastaaville henkilöstön jäsenille asetettuihin tehtäviin ja näiltä odotettuihin valmiuksiin;

i)	henkilöstön säännöllinen kyberturvallisuuskoulutus;

j)	tarvittaessa osallistuminen unionin toimijoiden välisten yhteyksien riskianalyyseihin;

k)

julkisia hankintoja koskevien sääntöjen parantaminen kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason edistämiseksi seuraavien avulla: i) sellaisten sopimuksista johtuvien esteiden poistaminen, jotka rajoittavat TVT-palvelujen tarjoajien mahdollisuuksia jakaa tietoja poikkeamista, haavoittuvuuksista ja kyberuhkista CERT-EU:n kanssa; ii) sopimusehdot, jotka velvoittavat raportoimaan poikkeamista, haavoittuvuuksista ja kyberuhkista sekä huolehtimaan siitä, että käytössä ovat asianmukaiset mekanismit poikkeamanhallintaa ja seurantaa varten.

1.   CERT-EU tukee tämän asetuksen täytäntöönpanoa antamalla

a)	toimintakehotuksia, joissa kuvaillaan kiireellisiä turvallisuustoimenpiteitä, jotka unionin toimijoita kehotetaan toteuttamaan asetetussa määräajassa;

b)	IICB:lle ehdotuksia ohjeiksi, jotka osoitetaan kaikille unionin toimijoille tai niiden alaryhmälle;

c)	IICB:lle ehdotuksia suosituksiksi, jotka osoitetaan yksittäisille unionin toimijoille.

Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan a alakohtaa asianomainen unionin toimija ilmoittaa CERT-EU:lle ilman aiheetonta viivytystä toimintakehotuksen vastaanotettuaan siitä, miten kiireellisiä turvallisuustoimenpiteitä on sovellettu.

2.   Ohjeisiin ja suosituksiin voi sisältyä

a)

yhteisiä menetelmiä sekä malli, joiden avulla arvioidaan unionin toimijoiden kyberturvallisuuden kehitystasoa, mukaan lukien vastaavat asteikot tai keskeiset tulosindikaattorit, ja jotka toimivat vertailukohtana kyberturvallisuuden jatkuvan parantamisen tukemiseksi unionin toimijoiden keskuudessa ja helpottavat kyberturvallisuusalojen ja -toimenpiteiden priorisointia toimijoiden kyberturvallisuuden taso huomioon ottaen;

b)	järjestelyjä kyberturvallisuusriskien hallintaa ja kyberturvallisuusriskien hallintatoimenpiteitä varten tai parannuksia niihin;

c)	järjestelyjä kyberturvallisuuden kehitystason arviointeja ja kyberturvallisuussuunnitelmia varten;

d)	tapauksen mukaan yhteisen teknologian, arkkitehtuurin, avoimen lähdekoodin ja niihin liittyvien parhaiden käytäntöjen käyttö tavoitteena saavuttaa yhteentoimivuus ja yhteiset standardit, mukaan lukien toimitusketjun turvallisuutta koskeva koordinoitu toimintatapa;

e)	tapauksen mukaan tietoja, joilla helpotetaan yhteishankintavälineiden käyttöä asiaankuuluvien kyberturvallisuuspalvelujen ja -tuotteiden ostamiseksi ulkopuolisilta toimittajilta;

f)	tietojen jakamisjärjestelyjä 20 artiklan nojalla.

1.   Komissio nimittää CERT-EU:n päällikön saatuaan IICB:n jäsenten kahden kolmasosan enemmistön hyväksynnän. IICB:tä kuullaan nimitysmenettelyn kaikissa vaiheissa, erityisesti tähän tehtävään liittyvien avoinna olevaa tointa koskevien ilmoitusten laatimisen, hakemusten tutkimisen ja valintalautakuntien nimittämisen osalta. Valintamenettelyssä, mukaan lukien lopullinen esivalintaluettelo ehdokkaista, joiden joukosta CERT-EU:n päällikkö on nimitettävä, on varmistettava kummankin sukupuolen tasapuolinen edustus ottaen huomioon jätetyt hakemukset.

2.   CERT-EU:n päällikkö vastaa CERT-EU:n asianmukaisesta toiminnasta ja toimii roolinsa puitteissa ja IICB:n ohjauksessa. CERT-EU:n päällikkö raportoi säännöllisesti IICB:n puheenjohtajalle ja toimittaa IICB:lle tapauskohtaisia raportteja sen pyynnöstä.

3.   CERT-EU:n päällikkö avustaa toimivaltaista valtuutettua tulojen ja menojen hyväksyjää laadittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (9) 74 artiklan 9 kohdan mukaisesti vuosittain toimintakertomus, joka sisältää taloutta ja hallinnointia koskevat tiedot, myös valvonnan tulokset, ja raportoi valtuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle säännöllisesti niiden toimenpiteiden täytäntöönpanosta, joiden osalta CERT-EU:n päällikkö on saanut edelleenvaltuutuksen.

4.   CERT-EU:n päällikkö laatii vuosittain sen toimintaa koskevan rahoitussuunnitelman hallinnollista tuloista ja menoista, ehdotetun vuotuisen työohjelman, CERT-EU:n ehdotetun palveluluettelon, ehdotetut palveluluettelon tarkistukset, ehdotetut palvelutasosopimuksia koskevat järjestelyt ja CERT-EU:n ehdotetut keskeiset tulosindikaattorit IICB:n hyväksyttäväksi 11 artiklan mukaisesti. Tarkistettaessa CERT-EU:n palveluluettelon palveluvalikoimaa CERT-EU:n päällikkö ottaa huomioon CERT-EU:lle osoitetut resurssit.

5.   CERT-EU:n päällikkö toimittaa IICB:lle ja IICB:n puheenjohtajalle vähintään vuosittain raportteja CERT-EU:n toimista ja tuloksista viiteajanjakson aikana, muun muassa talousarvion toteuttamisesta, tehdyistä palvelutasosopimuksista ja kirjallisista sopimuksista, yhteistyöstä vastaavaa tehtävää hoitavien elinten ja kumppanien kanssa sekä henkilöstön tekemistä työmatkoista, mukaan lukien 11 artiklassa tarkoitetut raportit. Näihin raportteihin on sisällyttävä työohjelma seuraavaksi kaudeksi, rahoitussuunnitelma tuloista ja menoista, mukaan lukien henkilöstö, CERT-EU:n palveluluettelon suunnitellut päivitykset ja arvio odotetuista vaikutuksista, joita tällaisilla päivityksillä saattaa taloudellisten ja henkilöresurssien osalta olla.

1.   CERT-EU integroidaan komission jonkin pääosaston hallintorakenteeseen, jotta se voi hyötyä komission hallinnollisista, varainhoidon ja kirjanpidon tukirakenteista säilyttäen samalla asemansa itsenäisenä toimielinten välisenä palveluntarjoajana kaikille unionin toimijoille. Komissio ilmoittaa IICB:lle CERT-EU:n hallinnollisesta sijainnista ja sen mahdollisista muutoksista. Komissio tarkastelee uudelleen CERT-EU:hun liittyviä hallinnollisia järjestelyjä säännöllisesti ja joka tapauksessa ennen monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 artiklan nojalla, jotta on mahdollista toteuttaa asianmukaisia toimia. Uudelleentarkasteluun sisältyy mahdollisuus perustaa CERT-EU unionin toimistoksi.

2.   Hallinto- ja rahoitusmenettelyjen soveltamiseksi CERT-EU:n päällikkö toimii komission alaisuudessa ja IICB:n valvonnassa.

3.   CERT-EU:n tehtävät ja toimet, mukaan lukien CERT-EU:n 13 artiklan 3, 4, 5 ja 7 kohdan ja 14 artiklan 1 kohdan nojalla tarjoamat palvelut EU:n yleiseen hallintoon tarkoitetusta monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta rahoitetuille unionin toimijoille, rahoitetaan komission talousarvion erillisestä budjettikohdasta. CERT-EU:lle varatut toimet esitetään komission henkilöstötaulukon alaviitteessä.

4.   Muut kuin tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut unionin toimijat suorittavat CERT-EU:lle vuotuisen rahoitusosuuden CERT-EU:n mainitun kohdan nojalla tarjoamien palvelujen kattamiseen. Asianomainen rahoitusosuus perustuu IICB:n esittämiin linjauksiin, ja siitä sovitaan kunkin unionin toimijan ja CERT-EU:n välillä palvelutasosopimuksissa. Rahoitusosuuksien on vastattava kohtuullista ja oikeasuhteista osuutta suoritettujen palvelujen kokonaiskustannuksista. Ne osoitetaan tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun erilliseen budjettikohtaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 21 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettuina sisäisinä käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina.

5.   Edellä 13 artiklan 6 kohdassa säädettyjen palvelujen kustannukset peritään CERT-EU:n palveluja vastaanottavilta unionin toimijoilta. Tulot kohdennetaan kustannuksia tukeviin budjettikohtiin.

1.   CERT-EU voi tehdä yhteistyötä sellaisten muiden kuin 17 artiklassa tarkoitettujen vastaavaa tehtävää unionissa hoitavien elinten kanssa, joihin sovelletaan unionin kyberturvallisuusvaatimuksia, mukaan lukien toimialakohtaiset vastaavaa tehtävää hoitavat elimet, siltä osin kuin on kyse välineistä ja menetelmistä, kuten tekniikoista, taktiikoista, menettelyistä ja parhaista käytännöistä, tai kyberuhkista ja haavoittuvuuksista. Kaikkea tällaisten vastaavaa tehtävää hoitavien elinten kanssa tehtävää yhteistyötä varten CERT-EU pyytää IICB:ltä ennakkohyväksynnän tapauskohtaisesti. Jos CERT-EU aloittaa yhteistyön tällaisten vastaavaa tehtävää hoitavien elinten kanssa, se ilmoittaa asiasta 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille asiaankuuluville jäsenvaltioiden vastaavaa tehtävää hoitaville elimille siinä jäsenvaltiossa, jossa vastaavaa tehtävää hoitava elin sijaitsee. Tällainen yhteistyö ja sen ehdot, myös kyberturvallisuuden, tietosuojan ja tietojen käsittelyn osalta, on soveltuvin osin ja tapauksen mukaan vahvistettava erityisissä salassapitojärjestelyissä, kuten sopimuksissa tai hallinnollisissa järjestelyissä. Salassapitojärjestelyt eivät edellytä IICB:n ennakkohyväksyntää, mutta niistä on ilmoitettava IICB:n puheenjohtajalle. Jos on kiireellinen ja välitön tarve vaihtaa kyberturvallisuustietoja unionin toimijoiden tai muun osapuolen etujen mukaisesti, CERT-EU voi tehdä näin jonkin sellaisen toimijan kanssa, jonka erityistä pätevyyttä, kykyä ja asiantuntemusta perustellusti vaaditaan tällaisessa kiireellisessä ja välittömässä tarpeessa avustamista varten, silloinkin, kun CERT-EU:lla ei ole käytössä salassapitojärjestelyä kyseisen toimijan kanssa. Tällaisissa tapauksissa CERT-EU ilmoittaa asiasta välittömästi IICB:n puheenjohtajalle ja raportoi IICB:lle säännöllisten raporttien tai kokousten avulla.

2.   CERT-EU voi tehdä yhteistyötä kumppanien, kuten kaupallisten toimijoiden, mukaan lukien toimialakohtaiset toimijat, kansainvälisten järjestöjen, unionin ulkopuolisten kansallisten toimijoiden tai yksittäisten asiantuntijoiden, kanssa kerätäkseen tietoja yleisistä ja erityisistä kyberuhkista, läheltä piti -tilanteista, haavoittuvuuksista ja mahdollisista vastatoimista. Tällaisten kumppanien kanssa tehtävää laajempaa yhteistyötä varten CERT-EU pyytää IICB:ltä ennakkohyväksynnän tapauskohtaisesti.

3.   CERT-EU voi sen unionin toimijan suostumuksella, johon poikkeama vaikuttaa, ja edellyttäen, että asiaankuuluvan vastaavaa tehtävää hoitavan elimen tai kumppanin kanssa on käytössä salassapitojärjestely tai -sopimus, antaa kyseiseen poikkeamaan liittyviä tietoja 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuille vastaavaa tehtävää hoitaville elimille tai kumppaneille yksinomaan sen analysoinnissa auttamiseksi.