keyboard_tab Digital Governance Act 2022/0868 FI

1.   Julkisen sektorin elinten, joilla on kansallisen lainsäädännön nojalla toimivalta myöntää tai evätä pääsy yhteen tai useampaan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun datan luokkaan uudelleenkäyttöä varten, on asetettava julkisesti saataville tällaisen uudelleenkäytön sallimista koskevat ehdot ja menettely, jota sovelletaan pyydettäessä uudelleenkäyttöä 8 artiklassa tarkoitetun keskitetyn tietopisteen kautta. Niiden myöntäessä tai evätessä pääsyn uudelleenkäyttöä varten niitä voivat avustaa 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset elimet.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisen sektorin elimillä on tämän artiklan mukaiset tarvittavat resurssit.

2.   Uudelleenkäyttöä koskevien ehtojen on oltava syrjimättömiä, avoimia, oikeasuhteisia ja objektiivisesti perusteltuja, ottaen huomioon datan luokat ja uudelleenkäytön tarkoitukset sekä sen datan luonne, jonka uudelleenkäyttö on sallittua. Kyseisiä ehtoja ei saa käyttää kilpailun rajoittamiseen.

3.   Julkisen sektorin elinten on unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti varmistettava, että datan suojattu luonne säilytetään. Ne voivat edellyttää seuraavien vaatimusten täyttämistä:

4.   Kun uudelleenkäyttö on sallittu 3 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti, julkisen sektorin elinten on vahvistettava edellytykset, joilla säilytetään käytetyn turvallisen käsittely-ympäristön teknisten järjestelmien toiminnan eheys. Julkisen sektorin elimen on varattava itselleen oikeus tarkistaa uudelleenkäyttäjän suorittamassa datankäsittelyssä käytettävät prosessi ja keinot sekä käsittelyn mahdolliset tulokset datan eheyden säilyttämiseksi ja varattava itselleen oikeus kieltää sellaisten tulosten käyttö, jotka sisältävät kolmansien osapuolten oikeudet ja edut vaarantavia tietoja. Päätöksen, jolla kielletään tulosten uudelleenkäyttö, on oltava uudelleenkäyttäjän kannalta ymmärrettävä ja läpinäkyvä.

5.   Jollei kansallisessa lainsäädännössä säädetä erityisistä suojatoimista, jotka koskevat 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun datan uudelleenkäyttöön liittyviä sovellettavia luottamuksellisuusvelvoitteita, julkisen sektorin elimen on asetettava tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti toimitetun datan uudelleenkäytön ehdoksi se, että uudelleenkäyttäjä noudattaa salassapitovelvollisuutta, joka kieltää sellaisten tietojen luovuttamisen, jotka vaarantavat kolmansien osapuolten oikeudet ja edut, ja jotka uudelleenkäyttäjä on mahdollisesti saanut haltuunsa käyttöön otetuista suojatoimista huolimatta.. Uudelleenkäyttäjiä kielletään tunnistamasta uudelleen rekisteröityjä, joihin tiedot liittyvät, ja niiden on toteutettava teknisiä ja operatiivisia toimenpiteitä estääkseen uudelleentunnistamisen ja ilmoittaakseen julkisen sektorin elimelle kaikista tietoturvaloukkauksista, jotka johtavat asianomaisten rekisteröityjen uudelleentunnistamiseen. Uudelleenkäyttäjän on ilmoitettava, muun kuin henkilötietoja sisältävän datan luvattomasta uudelleenkäytöstä viivytyksettä, tarvittaessa julkisen sektorin elimen avustuksella, niille oikeushenkilöille, joiden oikeuksiin ja etuihin uudelleenkäyttö saattaa vaikuttaa.

6.   Jos datan uudelleenkäyttöä ei voida sallia tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa säädettyjen velvoitteiden mukaisesti eikä datan välittämiselle ole asetuksen (EU) 2016/679 nojalla oikeusperustaa, julkisen sektorin elimen on parhaansa mukaan ja s unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti annettava apua mahdollisille uudelleenkäyttäjille suostumuksen hakemisessa rekisteröidyiltä tai luvan hakemisessa datan haltijoilta, joiden oikeuksiin ja etuihin uudelleenkäyttö voi vaikuttaa, jos se on mahdollista ilman julkisen sektorin elimelle aiheutuvaa kohtuutonta rasitusta. Antaessaan tällaista apua julkisen sektorin elintä voivat avustaa 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset elimet.

7.   Datan uudelleenkäyttö on sallittua ainoastaan teollis- ja tekijänoikeuksia noudattaen. Julkisen sektorin elimet eivät saa käyttää direktiivin 96/9/EY 7 artiklan 1 kohdassa säädettyä tietokannan tekijän oikeutta estääkseen datan uudelleenkäytön tai rajoittaakseen sitä yli tässä asetuksessa asetettujen rajojen.

8.   Jos pyydettyjä tietoja pidetään kaupallista tai tilastollista luottamuksellisuutta koskevan unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti luottamuksellisina, julkisen sektorin elinten on varmistettava, että luottamuksellista dataa ei paljasteta uudelleenkäytön sallimisen seurauksena, ellei uudelleenkäyttöä ole sallittu 6 kohdan mukaisesti.

9.   Jos uudelleenkäyttäjä aikoo siirtää 3 artiklan 1 kohdassa säädetyin perustein suojattuja muita kuin henkilötietoja kolmanteen maahan, sen on tällaisen datan uudelleenkäyttöä pyytäessään ilmoitettava julkisen sektorin elimelle aikomuksestaan siirtää tällaista dataa sekä tällaisen siirron tarkoituksesta. Jos kyseessä on tämän artiklan 6 kohdan mukainen uudelleenkäyttö, uudelleenkäyttäjän on tarvittaessa julkisen sektorin elimen avustuksella ilmoitettava tästä aikomuksestaan, tarkoituksesta ja asianmukaisista suojatoimista oikeushenkilölle, jonka oikeuksiin ja etuihin uudelleenkäyttö voi vaikuttaa. Julkisen sektorin elin ei saa sallia uudelleenkäyttöä, ellei oikeushenkilö anna lupaa siirtoon.

10.   Julkisen sektorin elimet saavat välittää luottamuksellisia, muita kuin henkilötietoja tai teollis- ja tekijänoikeuksilla suojattua dataa uudelleenkäyttäjälle, joka aikoo siirtää näitä tietoja muuhun kuin 12 kohdan mukaisesti nimettyyn kolmanteen maahan, ainoastaan, jos uudelleenkäyttäjä sitoutuu sopimusperusteisesti

11.   Julkisen sektorin elinten on tarvittaessa ja valmiuksiensa rajoissa annettava uudelleenkäyttäjille ohjausta ja tukea tämän artiklan 10 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamisessa.

Komissio voi julkisen sektorin elinten ja uudelleenkäyttäjien tukemiseksi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan mallisopimuslausekkeet tämän artiklan 10 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

12.   Jos asiasta on tehty huomattava määrä muiden kuin henkilötietojen uudelleenkäyttöä tietyissä kolmansissa maissa koskevia pyyntöjä eri puolilla unionia, komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa todetaan, että kolmannen maan oikeudelliset järjestelyt sekä valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyt täyttävät seuraavat edellytykset:

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

13.   Erityisissä unionin säädöksissä voidaan katsoa tietyt julkisen sektorin elinten hallussa olevat muut kuin henkilötiedot erittäin arkaluonteisiksi tämän artiklan soveltamiseksi, jos niiden siirtäminen kolmansiin maihin voi vaarantaa yleiseen järjestykseen liittyviä tavoitteita, mukaan lukien turvallisuus ja kansanterveys, tai voi aiheuttaa anonymisoitujen muiden kuin henkilötietojen uudelleentunnistamisen riskin. Kun tällainen säädös hyväksytään, komissio antaa 32 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla tällaisten tietojen siirtoihin kolmansiin maihin sovellettavat erityisedellytykset.

Näiden erityisedellytysten on perustuttava erityisessä unionin säädöksessä yksilöityjen muiden kuin henkilötietojen luokkien luonteeseen ja perusteisiin, joilla ne voidaan katsoa erittäin arkaluonteisiksi, ottaen huomioon anonymisoitujen muiden kuin henkilötietojen uudelleentunnistamisen riskin. Niiden on oltava syrjimättömiä ja rajoituttava siihen, mikä on tarpeen kyseisessä säädöksessä yksilöityjen unionin yleiseen järjestykseen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi esimerkiksi turvallisuuden ja kansanterveyden osalta, unionin kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa erityisissä unionin säädöksissä niin edellytetään, tällaiset erityisedellytykset voivat sisältää siirtoon tai sen teknisiin järjestelyihin sovellettavia ehtoja tai rajoituksia, jotka koskevat datan uudelleenkäyttöä kolmansissa maissa tai henkilöryhmiä, joilla on oikeus siirtää tällaista dataa kolmansiin maihin, taikka poikkeustapauksissa rajoituksia, jotka koskevat datan siirtoa kolmansiin maihin.

14.   Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolle on myönnetty oikeus käyttää uudelleen muita kuin henkilötietoja, saa siirtää dataa ainoastaan niihin kolmansiin maihin, joiden osalta 10, 12 ja 13 kohdan vaatimukset täyttyvät.

1.   Kaikkien datan välityspalvelujen tarjoajien, jotka aikovat tarjota 10 artiklassa tarkoitettuja datan välityspalveluja, on tehtävä ilmoitus datan välityspalvelujen suhteen toimivaltaiselle viranomaiselle.

2.   Tämän asetuksen soveltamiseksi datan välityspalvelujen tarjoajan, jolla on toimipaikkoja useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, katsotaan kuuluvan sen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan, jossa sen päätoimipaikka sijaitsee, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rajat ylittäviä korvauskanteita koskevaa unionin oikeutta ja niihin liittyviä menettelyjä.

3.   Datan välityspalvelujen tarjoajan, joka ei ole sijoittautunut unioniin mutta joka tarjoaa 10 artiklassa tarkoitettuja datan välityspalveluja unionissa, on nimettävä laillinen edustaja johonkin niistä jäsenvaltioista, joissa kyseisiä palveluja tarjotaan.

Tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi datan välityspalvelujen tarjoajan on valtuutettava laillinen edustaja, johon datan välityspalvelujen suhteen toimivaltaiset viranomaiset tai rekisteröidyt ja datan haltijat voivat ottaa yhteyttä datan välityspalvelujen tarjoajan lisäksi tai asemesta kaikissa datan välityspalveluihin liittyvissä kysymyksissä. Laillisen edustajan on tehtävä yhteistyötä datan välityspalvelujen suhteen toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja osoitettava pyynnöstä kattavasti datan välityspalvelujen suhteen toimivaltaisille viranomaisille datan välityspalvelujen tarjoajan tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi toteuttamat toimet ja käyttöön ottamat säännökset.

Datan välityspalvelujen tarjoajan katsotaan kuuluvan sen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan, jossa sen laillinen edustaja sijaitsee. Se, että datan välityspalvelujen tarjoaja on nimennyt laillisen edustajan, ei rajoita oikeudellisia toimia, joita voidaan panna vireille datan välityspalvelujen tarjoajaa itseään vastaan.

4.   Datan välityspalvelujen tarjoaja voi 1 kohdan mukaisen ilmoituksen tehtyään aloittaa toiminnan tässä luvussa säädetyin edellytyksin.

5.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus antaa datan välityspalvelujen tarjoajalle oikeuden tarjota datan välityspalveluja kaikissa jäsenvaltioissa.

6.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot:

7.   Datan välityspalvelujen suhteen toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että ilmoitusmenettely on syrjimätön eikä se vääristä kilpailua.

8.   Datan välityspalvelujen suhteen toimivaltaisen viranomaisen on datan välityspalvelujen tarjoajan pyynnöstä annettava viikon kuluessa asianmukaisesti ja täydellisenä annetusta ilmoituksesta vakiomuotoinen vahvistus siitä, että datan välityspalvelujen tarjoaja on antanut 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen ja että ilmoitus sisältää 6 kohdassa tarkoitetut tiedot.

9.   Toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava datan välityspalvelujen tarjoajan pyynnöstä, että datan välityspalvelujen tarjoaja noudattaa tätä artiklaa ja 12 artiklaa. Saatuaan tällaisen vahvistuksen kyseinen datan välityspalvelujen tarjoaja voi käyttää kirjallisessa ja suullisessa viestinnässään nimitystä "unionissa tunnustettu datan välityspalvelujen tarjoaja" ja yhteistä tunnusta.

Sen varmistamiseksi, että unionissa tunnustetut datan välityspalvelujen tarjoajat ovat helposti tunnistettavissa kaikkialla unionissa, komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä yhteisen tunnuksen mallin. Unionissa tunnustettujen datan välityspalvelujen tarjoajien on esitettävä yhteinen tunnus selkeästi kaikissa verkossa ja verkon ulkopuolella julkaistavissa julkaisuissa, jotka liittyvät niiden datan välitystoimintaan.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

10.   Datan välityspalvelujen suhteen toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava komissiolle viipymättä kaikista uusista ilmoituksista sähköisesti. Komissio pitää julkista rekisteriä kaikista datan välityspalvelujen tarjoajista, jotka tarjoavat palveluja unionissa, ja pitää sitä säännöllisesti ajan tasalla. Edellä 6 kohdan a, b, c, d, f ja g alakohdassa tarkoitetut tiedot on julkaistava julkisessa rekisterissä.

11.   Datan välityspalvelujen suhteen toimivaltainen viranomainen voi veloittaa ilmoittamisesta maksuja kansallisen oikeuden mukaisesti. Tällaisten maksujen on oltava oikeasuhteisia ja puolueettomia, ja niiden on perustuttava hallinnollisiin kustannuksiin, joita datan välityspalvelujen suhteen toimivaltaisille viranomaisille aiheutuu sääntöjen noudattamisen valvonnasta ja muista markkinavalvontatoimista, jotka liittyvät datan välityspalvelujen tarjoajia koskeviin ilmoituksiin. Datan välityspalvelujen suhteen toimivaltainen viranomainen voi myös periä pk-yrityksiltä ja startup-yrityksiltä alennettuja maksuja tai vapauttaa ne maksuista.

12.   Datan välityspalvelujen tarjoajien on ilmoitettava kaikki 6 kohdan mukaisesti annettuihin tietoihin tehdyt muutokset datan välityspalvelujen suhteen toimivaltaiselle viranomaiselle 14 päivän kuluessa muutospäivästä.

13.   Jos datan välityspalvelujen tarjoaja lopettaa toimintansa, sen on ilmoitettava asiasta 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti määritetylle asianomaiselle datan välityspalvelujen suhteen toimivaltaiselle viranomaiselle 15 päivän kuluessa.

14.   Datan välityspalvelujen suhteen toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava viipymättä komissiolle sähköisesti jokaisesta 12 ja 13 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta. Komissio päivittää vastaavasti julkista rekisteriä datan välityspalvelujen tarjoajista unionissa.

1.   Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi viranomainen, jolla on toimivalta toteuttaa datan välityspalvelujen ilmoitusmenettelyyn liittyvät tehtävät, ja ilmoitettava nämä toimivaltaiset viranomaiset komissiolle viimeistään 24 päivänä syyskuuta 2023. Kunkin jäsenvaltion on myös ilmoitettava komissiolle kaikista kyseisiä toimivaltaisia viranomaisia koskevista myöhemmistä muutoksista.

2.   Datan välityspalvelujen suhteen toimivaltaisten viranomaisten on täytettävä 26 artiklan vaatimukset.

3.   Datan välityspalvelujen suhteentoimivaltaisten viranomaisten valtuudet eivät vaikuta tietosuojaviranomaisten, kansallisten kilpailuviranomaisten, kyberturvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja muiden asiaankuuluvien alakohtaisten viranomaisten valtuuksiin. Näiden viranomaisten on unionin oikeudessa ja jäsenvaltioiden lainsäädännössä vahvistettujen valtuuksiensa mukaisesti kehitettävä vahvaa yhteistyötä ja vaihdettava tietoja, jotka ovat tarpeen niiden tehtävien hoitamiseksi, joita niillä on datan välityspalvelujen tarjoajiin liittyen, sekä varmistettava tämän asetuksen mukaan tehtyjen päätösten johdonmukaisuus.

1.   Sen estämättä, mitä hallinnollisista tai muista tuomioistuimen ulkopuolisista oikeussuojakeinoista säädetään, luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä, joita asia koskee, on oltava oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin 14 artiklassa tarkoitetuissa datan välityspalvelujen suhteen toimivaltaisten viranomaisten oikeudellisesti sitovissa päätöksissä, jotka on tehty osana datan välityspalvelujen tarjoajia koskevan ilmoitusjärjestelmän hallinnointia, valvontaa ja täytäntöönpanoa sekä 19 ja 24 artiklassa tarkoitetuissa data-altruismipohjaisten organisaatioiden rekisteröinnin suhteen toimivaltaisten viranomaisten oikeudellisesti sitovissa päätöksissä, jotka on tehty osana tunnustettujen data-altruismipohjaisten organisaatioiden seurantaa.

2.   Tämän artiklan mukaiset kanteet on nostettava yksin tai tapauksen mukaan yhden tai useamman luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön edustajien toimesta sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, jossa kanteen kohteena oleva datan välityspalvelujen suhteen toimivaltainen viranomainen tai data-altruismipohjaisten organisaatioiden rekisteröinnin suhteen toimivaltainen viranomainen sijaitsee.

3.   Jos datan välityspalvelujen suhteen toimivaltainen viranomainen tai data-altruismipohjaisten organisaatioiden rekisteröinnin suhteen toimivaltainen viranomainen ei ryhdy toimiin valituksen perusteella, kaikilla luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä, joita asia koskee, on kansallisen lainsäädännön mukaisesti oltava joko oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin tai mahdollisuus hakea muutosta puolueettomalta elimeltä, jolla on asianmukainen asiantuntemus.